Etsinnässä Suomi-Selma-Suomi -sanakirja... (Video)

Tänään meillä oli taas estepäivä. ennalta arvelin, että treeni voi mennä persiilleen, koska Selma oli sunnuntaina kuitenkin "hieman järkyttynyt" kisareissusta, kuten tavallisesti. Se sai maanantain lepopäiväksi ihan henkisistä syistä, eli sai mennä aamulla normaalisti lapsen kanssa ulos, hoitaa sitä koko päivän ja illalla omaan boksiin. En halunnut rikkoa tuota herkkää rutiinia edes millään kisojen jälkeisellä pakollisella kävelytyksellä, päätin että korvaväli oli nyt tärkeämpi kuin mahdolliset jumit.

Rakensimme Sarin kanssa kentälle seuraavanlaisen harjoituksen:

Se siis koostui kavaletista, jonka jälkeen oli 3 m, sitten pysty, 3 m, maapuomi, 3 m ja pysty. Ensimmäinen yritys tehtävään epäonnistui, mutta sitten alkoi sujumaan. Selma jopa kuumui, imi tehtävälle ja suoritti sen hienosti tasaisessa tahdissa. Se oli taas aivan eri hevonen kuin viime aikoina esteillä! Ymmärrä tuota tammaa sitten... Korkeudet pidettiin maltillisina, punasinistä pystyä korotin kerran jolloin se oli 60 cm ja viimeinen pysty oli korkeimmillaan lopussa 80 cm.

VIDEO

Selma liikkui alusta asti letkeästi, eikä jumeja näyttänyt olevan missään. Laukatkin rullasi ihan hyvin molempiin suuntiin. Joten ehkä maanantainen ratkaisuni totaalivapaasta oli ihan hyvä homma.

Näillä näkymin Hulda muuttaa uuteen kotiinsa tulevana perjantaina. Sunnuntaina olisi oman seuran koulumestaruudet johon Selma on Miran kanssa ilmotettu, joten jännitystä piisaa Selman psyykeen kanssa. Lauantai näyttää miten Selma alkaa asettua vieroituksesta. Tottakai jos se on aivan hepuleissa vielä su aamuna, perutaan osallistuminen, mutta en usko. Onhan se varmasti järkytys kun äitin pikku prinsessa häviää, mutta ovat nuo jo erossa olleet aika paljon. Selma lähtee mukaan viemään Huldaa, joten ei tarvitse pienen yksin reissata. Paluu normaaliin arkeen siis tiedossa yllättävänkin pian. :)

Seuraestekisat Lieksassa 28.9.2014

Tänään lähdettiin kisoihin ilman minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Selmalla kun tunnetusti on joko fiilis että hypätään tai fiilis että ei TODELLAKAAN hypätä. Korkeudet ei olleet ongelmallisia (70 ja 80 cm) koska kotona on menty sitä 90 cm:kin sujuvasti. Välillä.

Noh, kyytiin lastattiin jokatapauksessa Selma ja mamman entinen tarhakaveri Peikko. Hyvin muisti pariskunta vielä toisensa, alku hämmästelyn ja hörinän jälkeen alkoi tuttu "vanhan pariskunnan" mulkoilu ja luiminta. Kuitenkin Selma oli kisapaikalla Peikkoon sellaisessa napanuorassa, etten saanut sitä ruunan luota pois ollenkaan! :D

Seuranmestaruudet piti kisata ja joka luokassa paras suokki palkita, mutta mestaruudet saatiin vain junioreille, sennuja ei ollut muita kuin Sari kisaamassa. Sitä en tiedä miten suokkien palkitsemisen kanssa meni, niitäkään ei tainnut kuin kaksi olla koko kisassa.

70 luokassa Selma oli toisen verkkaryhmän ensimmäinen lähtijä eli nro 4. Verkassa hypättiin pahimmat mörköesteet ja kiellot tuli siellä käytyä läpi. Itse rata meni sitten jos nyt ei sujuvasti niin ainakin puhtaasti!

Kuva: Riitta Turunen

Kuva: Riitta Turunen

Kuva: Riitta Turunen

Rata kokonaisuudessaan VIDEOLLA TÄSSÄ.

Jokainen luokka arvosteltiin tyyliarvostelulla. Sari sai 30,5 pistettä ja päätyivät Selman kanssa jaetulle 4. sijalle 7 osallistujan joukossa.

Molemmat radat olivat samoilla esteillä, mutta järjestystä vaihdettiin:

 

 

80 luokassa Selma ja Sari starttasivat 3. Kauaa ei jännitystä piisannut, sillä Selma vaihtoi kuun pimeään puoleen ja kilesi heti ensimmäiselle esteelle ja sitten toiselle, joten hylky tuli.

80 cm HYLKYVIDEO

Eteenpäin ollaan tultu, sillä vuosi sitten Selma hyppäsi puhtaasti 60 cm luokan ja kielsi itsensä pihalle 70 cm:stä. :D Hohhoo.

Olen kyllä hurjan tyytyväinen Sarin ja Selman työhön. Tuo ei todellakaan ole helppo hevonen ja moni olisi jo lyönyt hanskat tiskiin (minut mukaanlukien). Neuvojia kyllä löytyy niistä jotka eivät ole tuon satulassa käynyt ja jotka eivät ehkä hoksaa sitä työn ja tuskan määrää jota Sari iloisesti tekee pöljän tammani eteen, mutta ne neuvojat joita kuunnellaan valkataan tarkkaan. Selma vaan sattuu olemaan sellainen polle, että kun se päättää olla hyppäämättä, on aivan sama miten sitä ratsastat kohti estettä, se kieltää. Mutta niin kauan kun Sarilla mielenkiinto riittää tuon vatipään kanssa, niin minä olen onnellinen. :)

Minä elementissäni. ;)

Ensilumiset estetreenit

Tänään oli Huldalla aamulla ihmettelemistä kun taivaalta leijaili jotakin valkoista joka värjäsi maankin vakeaksi. Asia oli niin hämmentävä, että heti tarhaan päästyä piti ruveta lohtutissille.

 

Nyt oli viimeiset estetreenit ennen kisoja. Kuvauskeli oli tietenkin huonoin mahdollinen sään takia, eikä kovinkaan montaa otosta ole edes sinnepäin. Ensimmäinen ongelma ilmeni jo varustusvaiheessa, kun Selmaa ällötti korvaan satava lumi/räntä ja se tökötti pää vinossa ja turpa mutturalla. Ensimmäistä kertaa eläessäni olisin keksinyt käyttöä korvahupulle! Valitettavasti edes tallien ravureiden varusteista ei korvapipoa löytynyt, joten Selma sai pumpulit korviin. Naureskelin että monen monta ongelmaa oltaisiin vältetty jos olisin senkin tekosen tehnyt jo vuosia sitten, mutta hyvähän se on nyt 9 vuotiaale tammalle tunkea pumpulit korviin ensimmäistä kerttaa.. :D Se auttoi ja mamma pystyi keskittymään olennaiseen.

Sovimme Sarin kanssa että nyt tehdään kevyt treeni, ei rataa eikä paljoa hyppyjä. Maapuomeilla kontrollia ja siirtymiä ja lopuksi yksittäistä estettä kisakorkeuksilla ja 90 cm. 

Tarkasti kun katsoo kuvaa, niin näkee hanhilauman joka lensi yli ratsastuskentän. :)

 Selmalla oli taas vähän huonompi päivä. Se kielsi isolle ristikolle, mutta 70 cm ja 80 cm pystyt meni kuin vettä vain. Sitten taas 90 cm pysty oli mörkö, kunnes sekin sujui. Nooh, kuten Sari tuumasi, niin jos meidän "jokatoinen"-systeemi toimii, niin kisoihin pitäisi nyt sitten sattua se hyvä päivä. ;)

"Enpäs hyppääkään!"

Tuhruinen kuva 80 cm pystystä

Olimme treeneihin ihan tyytyväisiä. Kilpailuista en minä ainakaan odota muuta kuin mahdollisimman paljon hyppyjä kieltojen ja ohijuoksujen sijaan, vaikka tottakai olen varma että molempia tulee löytymään. ;) Mutta ei se haittaa. Pääasia että se hyppää edes jotain onnistuneesti vieraassa paikassa.

Pumpulikorva odottaa kylmäyksessä melassivettä.

Selma hikosi sen verran, että laitoin sille kuvassa olevan Horse Comfortin villaloimen ja liukasvuorisen ohuen fullneck-sadeloimen päälle. Nämä lösökelit ovat Selman inhokkeja ja se oikeasti palelee näillä keleillä toisin kuin pakkasilla. Kun otin pumpulit pois ja lähdin taluttamaan sitä tarhaan  se alkoi taas kulkea pää vinossa ja sierain kierossa kettuuntuneen näköisenä. Mutta en nyt viitsinyt niitä pumpuleita sinne korviin jättää tarhaan kuitenkaan! :D Pipo olisi tarpeen!

Minä taas tunnilla...

Sain ylipuhuttua eilen (suhteellisen helposti) Miran pitämään minulle tuntia Selmalla. Ja on se vaan huippua kun on joku tarkkasilmäinen ja pitkäpinnainen ihanuus joka korjaa ja korjaa ja korjaa. Tehtävä oli yksinkertainen ja sitä mentiin käynnissä ja ravissa.

 Ajatuksena oli mennä ensin käynnissä niin, että voltit kulmissa mennään niin hitaasti kuin mahdollista, askel kerrallaan, sisään taivuttaen. Voin kertoa että oli meikäläiselle aika hiton työlästä! Selmalla oli kauhea kiire ja itsellä piuhat aivan ristissä. Ulko-ohjalla piti pidättää samaan tahtiin kuin istunnalla, sisäohjalla johtaa sisään, ulkopohkeella pitää takaosa kurssilla ja ja.. Maitohapoilla alkoi olla reidet jo parin kierroksen jälkeen. Suorat välit mentiin askelta pidentäen, mutta paketti kuitenkin kasassa. Kun käynnissä alkoi jotakuinkin sujua ja sain kiinni langasta, Mira lisäsi rääkkiin kierroksia ja siirryttiin raviin. Tarkoitus oli keventää kokoajan ja kevennyksellä hidastaa volteille, mutta siinä oli jo blondille liikaa muuttuvia tekijöitä ja tein kulmat harjotusravissa. Oikea kierros oli vaikeampi ja Selma mielellään oli huomioimatta ulko-ohjan pidätteet, mutta kun en antanut periksi vaan vaadin reaktiota (Miran takoessa tätä asiaa kovaan kallooni) sain kuin sainkin sen myötäämään ja tunsin kuinka se tuli "alleni". Välit sitten saatiinkin mentyä aika hyvin ravissa niin että tuli selkeät siirtymiset pitkästä ravista lyhyeen ennen kulmaa ja päinvastoin. Siihen sain olla tyytyväinen.

Laukat otettiin keskiympyrällä keskittyen siihen että Selma asettuu ja pyöristää selkäänsä. Alkuun se tuntui vaikealta, varsinkin kun menimme ensin oikeaa laukkaa ja se oli Selmalla huonompi nyt kuin vasen. Laukan ylläpitäminen oli haasteellista, sillä jäin helposti puristamaan pohkeella tai suuhun kiinni tai jotakin muuta luvatonta. Ja kun sain yhden korjattua, niin jo syyllistyin toiseen. Käsien kanssa on myös taas pinnalla perisyntini, eli oikea nyrkki nousee 10 cm korkeammalle kuin vasen ja vasen taas hiippailee pikkuhiljaa harjan yli toiselle puolelle. Mira ei maininnut näistä kuin ehkä 100 kertaa. Ja sitten taas uudestaan. Olen minä vaan taitava! :D

 Kuvat on otettu loppuraveista ja Selma tuntui tosi kivalta. Ihan pikkiriikkisen oli sellainen olo, etten ehkä ole aivan toivoton. Suurimmaksi osaksi toivoton, mutta pieni mahdollisuus olisi olla ihan kelpo. Kovalla treenillä. Jospa Mira jaksaisi ruoskia minua jatkossakin, niin palautuisin puskista. Kuvista näkyy miten kaikkea jännää ja ihmistä kiinnostavaa tapahtuu hevosen niskassa. Oletteko huomanneet? Täytyy yhtä tiiviisti tuijottaa kuin Salkkareita.

Treeni oli varsin tehokasta, sillä tänään olen potenut helliä ylä- ja alavatsalihaksia, reisiä ja selkää. Ja Miralla on ollut lystiä sen kustannuksella. ;) Tänään käytiin 12,5 km kärrilenkillä Miran & Mustin kanssa. Aikaa meni 1h 8 min ja keskinopeus oli suunnilleen 13 km/h. Aika paljon mentiin hiljaista hölkkää ja käyntipätkiä väliin. Tosin Selmaa rassasi ruveta kävelemään kesken hyvän hölkkä-flown ja se hölkkäsi paikoillaan ne kohdat kun Musti käveli. Todistettavasti se siis pystyy menemään HIDASTA ravia! :D Vaikka kentällä sitä saa kaivella lapiolla sieltä jostain liikevarastosta. Enää viikko estekisoihin... Jänskää. :)

Lanausta, Huldan liikettä ja kisasuunnitelmia

Selma on huilinut näyttelykeikan jälkeen eiliseen asti, jolloin se kävi ensin maastossa alkuverkkana ja sitten Miran kanssa jumppaili kentällä. Se on melko vino niin päin, että työntää takapäätään vasemmalle. Toisella takasella se myös ottaa edelleenkin lyhyempää askelta, joka on peruja vuoden takaisesta pistohaavasta nivuseen. Miran tarkat silmät näkivät epäsymmetrian takaa katsoen reisilihaksissa. Jossakin vaiheessa Miran liisinkiruunan, Mustin, tulee hieromaan joku meille uusi tuttavuus, toivottavasti saadaan Selmakin siihen käsittelyyn.

Tänään oli vuorossa kentän lanaaminen ja voi pojat että olen oppinut jo handlaamaan homman aika hyvin! :D Ei jäänyt YHTÄÄN koskematonta viirua lanan jälkien väliin!! Uskomatonta, mutta totta! Selma myös on kunnostautunut irtiotoissa eikä rytki enää ollenkaan lanaa liikkeelle. Se on hoksannut että rauhallinen työntö liikauttaa kuorman mukavammin kuin länkiä vasten poukkoilu. Huippua.

Mira lanasi urat vielä lopuksi uudestaan, kun minulla alkoi jo kumpparit painaa. Sain parit kuvatkin napsittua.

Loppukävelytyksenä Mira ohjasajoi Selmaa ja jumppaili samalla väistöjä. Selmalla ei ole aiemmin sitä tehtykään, mutta selkeästi se sopi mamman putkiaivoille hyvin, koska nopeasti se oli aivan messissä hommassa.

Kisakalenteri näyttää tällähetkellä seuraavanlaiselta:

28.9. esteratsastuksen seurakilpailut (seuramestaruus), Lieksa/PiRat
 - 70 cm ja 80 cm /Sari

5.10. kouluratsastuksen seurakilpailut (seuramestaruus), Nurmes/PiRat
- heC Tutustumisluokan kouluohjelma (Rata A) ja heB:3 2009 /Mira

Odotukset eivät ole allekirjoittaneella kovinkaan suuret, mutta nähtäväksi jää miten käy. Pääasia että käydään vieraassa paikassa tekemässä jotain. Tämän vatipään kanssa tahkotaan varmasti aika kauan että voi edes haaveilla minkään sortin menestyksestä. Mutta parhaamme yritetään ja riittää mihin riittää. :) Ainakin riittää siihen että minä jännitän sydän kurkussa. Estekisoihin on jo ilmoituttukin.

Lopuksi vielä Huldan liikehdintää, kun isoveljeä on hehkutettu nyt urakalla. ;) Hulda pimittää upeaa raviaan aika paljon, mutta ainakin kohdassa 01:56 ja siitä eteenpäin tulee pitempää ravipätkää. Laukanvaihtoja tulee kyllä sitten senkin edestä! :D

HULDAN IRTOJUOKSUTUS-VIDEO

SuoRan Valtakunnallinen suomenhevosratsujen ja pienhevosten näyttely 13.9.2014

Vihdoinkin ennätän rustailla kuulumisia. Viikonlopun näyttelypäivä oli kyllä aivan mahtava.Olimme hyvissä ajoin perillä, sillä Sepon luokka oli ennen meitä ja sitä jännitin ja odotin enemmän kuin Selman arvostelua!

Juuri saapuneena tiimin kanssa.

Vesi ei maistunut Selmalle ollenkaan, mutta onneksi ruoho sentään maistui.

Odottelua ja viimehetken neuvottelua.

Jossain vaiheessa Selman tissit alkoivat olla pinkeinä maidosta kun Hulda ei ollut mukana. Etenkin muiden varsojen näkeminen sai Selman äidinvaistot ja maidontuotannon heräämään. Niinpä pähkäiltiin, että lypsetäänkö sitä nyt sitten vai mitä ja kun tissit vain paisuivat ja paisuivat, tultiin lypsyn kannalle. Mira hoiteli homman taidokkaasti!

Olisi ollut monet kahvimaidot tarjolla, mutta maahan meni... ;)

  

Seppo ja Jonnakin löytyivät ja kävin rauhoittelemassa panikoivaa Jonnaa. :) Sepe oli hieno herrasmies ja käyttäytyi todella hyvin ollakseen 2-vuotias ori tammojen keskellä. Ääntä kuului kyllä, mutta Jonnan ääni oli tarvittaessa kovempi ja poika totteli kyllä.

Sepen kierros kehässä toikin sitten henkeäsalpaavan tuloksen! 

Laatutyyppi: erittäin hyvä 9

Runko: ryhdikäs, kevyt. Pitkä kaula, matalahko säkä, pitkä ja loiva lautanen, ulkolonkkainen 8

Jalat: ej hieman hajavarpaiset, tj melko hyväasentoiset. Joustavat ja melko pitkät vuohiset 7

Kaviot: hyvä sarveinen

Käynti: ej ahtaanlaiset, tj ahtaanlaiset, riittävä yliastunta 7

Ravi: ej suorat, tj väljenee, melko lennokas 9

yht 40 p. I palk. 

Seppo oli myös varsaluokan paras ja BIS II, voittajalla oli yksi piste enemmän. ;)

Kuva: Jutta Makkonen

Seppo sai kuulema tästä hyvästä armonaikaa palleilleen vuoden lisää. ;)

SEPPO KEHÄSSÄ -VIDEO

Jalostus on mennyt juuri oikein meillä, koska Selma sai tasaisen 7-rivin. Jälkeläistenhän kuuluu olla vanhempiaan parempia! :D

Laatutyyppi: hyvänpuoleinen 7
Runko: edestä syvä, pitkä, avo. Ylhäälle asettuva lyhyehkö kaula, korkea säkä, lyhyehkö ja loiva lautanen, ulkolonkkainen. 7
Jalat: ej melko hyväasentoiset, lyhyet vuohiset 7
Kaviot: hyvät
Käyntiliikkeet: ej suorat, tj, suorat. Reipas, ei yliastuntaa. 7
Raviliikkeet: ej väljät, tj ahtaanlaiset. Melko lennokas. 7

SELMA KEHÄSSÄ-VIDEO

Hyvillä mielin saa kasvattaja olla. :) Ja onnellinen kun on noin ihania ystäviä! Kiitos Mira & Alma ja Jonnalle & Jutalle onnittelut hienosta Seposta!

Hölkkälenkki ja Huldan seuraa

Aamulla lähdettiin Selman kanssa kärreillä hölkkälenkille. Vähän mammaa hirnututti, kun ei ollut lenkkiseuraa ja Huldakin meni tarhaan huutelemaan. Ja aika reippasti se suihki koko 12 km matkan. Alkukäynti meni 8,5 km/h ja loppukäynti 7,1 km/h. Hölkkä oli vaihtelevasti 14,5-17,7 km/h vauhtia. Siksipä meillä menikin tuohon matkaan vain 50 minsaa.

Valjastus vähän vaiheessa.. Ostin Selmalle häntäremmiin söpön pehmusteen. ;)

Iso hiki tuli Selmalle ja olin onnellinen että lämpöä on niin paljon, jotta hevosen voi huoletta vielä pestä ja viedä ulos. Tuo ötökkäloimi on osoittautunut hyväksi myös tuollaisena kuivatusloimena. Ja sellaisena "laittaisinko loimea vai en..hikoaa kuitenkin sadeloimen alla" -hetkenä.

Vietyäni tammuskan takaisin tarhaan päädyin kuvaamaan Huldaa pitkästä aikaa.

Heti tissille!

Olipas herkkua...

Antaiskohan se äiskä vielä lisää imeä...

Ei antanut.

Hamppujouhta kasvaa jo tyvestä. :)

Muumipeikko, Pikku Myy..

Pakko päästä samaan heinänkorteen kiinni.

Viitisen viikkoa vielä, niin Hulda lähtee omaan kotiin. Äkkiä on hurahtanut varsa-aika. Vastahan se Selma mahaa kasvatteli. :)