keskiviikko 19. elokuuta 2015

Mahassa on haava se kiva haava on (Ällövaroitus!)

Niin vaan on opittu jotenkin Selmaa lukemaan kaikkien 8 kavioliittovuoden aikana. Ihan hyvät diagnoosit oli ne heitot mahahaavasta ja hiekasta suolessa. Sillä nimittäin on hiekkaa suolessa ja mahahaavoja.

Miehen kanssa reissussa.

Hingunniemessä oli helteistä ja huolestuttavaa.
Sitä ollaan taas harrastamisen aallonpohjassa. Tai ehkä mariaanien haudassa. Elän aikoja jolloin itken vuoroin sitä, että olen niin tyhmä etten tajua toisen tuskaa tai sitä että maksan itseni kipeäksi tämän elukan takia enkä edes hyödy siitä nykyään edes ilontuojana (joo, tämä oli musta ja synkkä hetki kun tätä itkin) tai sitä miten kauheaa on pitää sitä nälässä ja viedä se hirveisiin tutkimuksiin kun sille ei voi edes selittää miksi niin tapahtuu. Että en minä tahallaan unohda syöttää sitä 12 tuntiin. Ja pidä juottamatta aamusta iltaan.. Tai itken koska tiedän että talous menee tiukille tai koska tajuan kuinka yksin loppujen lopuksi olen sen asian ja näiden murheiden kanssa: minun valintoja, minun elämä, minun arki, minun rahat, minun hevonen. Tukea ja ymmärrystä tällaiselle mielipuolen touhulle en edes viitsi odottaa. Ja lähimmäisetkään eivät pysty poistamaan näitä tunteita ja murheita minulta saati tuntemaan niitä. Eikä tarvitsekaan. Mutta silti se yksinäisyys on kuin pohjaton kuilu tällaisilla hetkillä.

Ja jos kyynelkanavat ja itkukaivo kuivuvat, voi kerätä multiketutusangstin siitä, että kyseinen murheenkryyni on monivammainen. Pidä sitten kutiavaa, ähky-ja stressiherkkää, pellettiä popsivaa pattijalkaa yön yli karsinassa ilman ruokaa. Ilman loimea kokeilin, kuudessa sekunnissa pyörsin sen ajatuksen. Tallilta kotiin ajaessa olin lievästi ilmaistuna raivoissani. Onneksi en omista kivääriä. Olisi saattanut olla ilmaista hevosenlihaa thaimaalaisten marjanpoimijoiden padoissa iltapalana (heidät on majoitettu sinne samaan missä armeija viihdytti meitä alkukesästä, eli liki samalle tontille). Tai olisin ehkä voinut ottaa mustikkaa vaihtokaupassa.

Noooh, osa näistä slaavilaisista horse blues hetkistä voidaan varmasti laittaa hormoonihöyryjen syyksi. Mensuunituulet niin sanotusti voivat aiheuttaa minulla kärpäsestä härkänen -komplikaatioita. Mutta kyllähän tämä touhu on oikeasti aika turhauttavaa ollut koko tämän kesän.

Kilogrammaa.
Suuntasimme siis paastotun yön jälkeen taas kohti Ylä-Savoa ja Hingunniemeä, tällä kertaa koulun alueella olevalle Savon Eläinsairaalalle. Musti oli matkassa omista syistään, mikä oli ihan hyvä, sillä Selma alkoi pahaa aavistaen ja tavallisesta poiketen tutisemaan jo kun otin sen kotitallissa käytävälle harjattavaksi...

Perillä selviteltyäni lääkärille ähky- ja savensyöntihistorian hän tuikkasi Selmaan rauhoituspiikin. Pyysin saada punnita tamman, sillä tähän ikään asti se on saanut vain painoarvioita osakseen. Asiaa olen käsitellyt aiemmin läskiä ja lihasta vertailevassa kirjoituksessani Lisää massaa? jossa on mainittu Selman aiemmat painoarviot. Itse olen arvioinut sen olevan n. 550 kg eikä se kauas heittänyt. Tästä nyt voi saada osviittaa ihminen joka oman hevosensa painoa aprikoi. Selma on siis n. 160 cm korkea, helkkarin pitkä ja suhteellisen kevytrunkoinen eikä sillä ole ylipainoa ollenkaan.

Vaa'alta humalaisen tamman talutin röntgen huoneeseen. Valitettavasti kuvamateriaalia ei ole tilanteesta, lääkäri lupasi lähettää röntgenkuvat minulle sähköpostissa, lisään ne myöhemmin jos näin iloisesti tapahtuu. Hiekkakertymää oli 18 cm x 4 cm ja pari pienempää kertymää. Ei mikään aivan kauhea määrä, mutta kuulemma riittävä tekemään niitä oireita joita Selmalla on ollut. Lääkäri totesi senkin, että on hyvin hevoskohtaista mihin hiekkamäärään se ylipäänsä reagoi. Joillakin suomenhevosilla voi olla paljonkin hiekkaa mahassa ja ne ovat elämäänsä aivan tyytyväisiä (kunnes piehtaroidessa raskas hiekka kiepsauttaa suolen kierteelle ja päästään leikkauspöydälle tai hengestään). Tällainen määrä hoituu samalla psylliumilla mitä olen syöttänytkin silloin tällöin, viimeksi ähkyn aikaan (jälkeen). Kysyin voisiko olla mahdollista, että hiekkaa on ollut ähkyn aikaan enemmänkin, mutta silloinen psyllium olisi pienentänyt keräymää, vaikkei Selma suostunut syömäänkään kuuria loppuun. Ja kuulemma hyvin mahdollista. Sitten siirryttiin pakkopilttuuseen tähystystä varten.

Miraa häiritsi kun Selman kieli oli rullalla. 

Seitinohut päiväkänni.


Laitan ällökuvat loppuun, joten ne jotka eivät halua nähdä hevosen tyhjää mahalaukkua sisältäpäin voivat lopettaa sitten ennen niitä. Vatsalaukku tähystetään työntämällä sieraimeen letku jossa on kamera. Suunavaaja laitetaan siksi, että letku voi nielun kohdalla kääntyä vahingossa suuhun päin ja hevonen voisi silloin purra kameran tai letkun rikki takahampaillaan. Suunavaaja estää tämän. Jostain syystä minua heikottaa ison letkun työntäminen rakkaan hevoslapseni nokkaan, joten suosiolla jätin huulipuristimen pitämisen Miralle ja keskityin pällistelemään telkkarista Selman mahan näkymiä. Ja tadaa! Se ei ollut syönyt kuivikkeitaan!! Hyvät oli näkymät. Mahaan pumpattiin ilmaa, jotta näkymät olisivat vielä paremmat,

Pumppu jolla ilmaa laitetaan ja toimenpiteen jälkeen poistetaan mahasta.
Hevosen mahalaukku koostuu kahdesta erilaisesta limakalvosta. Alaosa mahalaukusta on tummaa, happoja hyvin kestävää ja happoja erittävää rauhaspintaa. Yläosa puolestaan on ihonväristä ja happoja kestämätöntä. Se raja näkyy kuvissa todella selkeästi. Tästä anatomisesta seikasta johtuu mm. se "sääntö" että tyhjällä mahalla ei hevosella lähdetä treenaamaan. Hevosen liikkuessa mahahapot pääsevät loiskumaan tuonne herkkään yläosaan ja aiheuttamaan verestäviä haavaumia. Samasta syystä pitkiä ruokintavälejä ei pitäisi olla. Hevosen mahalaukku on rakennettu olemaan kokoajan jonkin verran täynnä (=laiduntaminen).

Selmalla tästä rajalta löytyi pieniä haavaumia melko laajalta alueelta. Ne eivät tässä tapauksessa liity yllämainittuihin ruokintaseikkoihin, sillä se on, kuten tiedätte, ollut vapaalla heinällä talvikaudet ja laitumella kesät. Nämä ovat ihan vain stressin ja ainaisen huolestuneisuuden aiheuttamia. Aivan kuten stressaavilla ihmisilläkin on usein mahahaava. Selmalle kun huolenaiheeksi riittää, että viereisestä tarhasta otetaan yksi hevonen lenkille (ja tässä matemaattisessa toimituksessa jäljelle jää viereiseen tarhaan yksi ja omaan tarhaan yksi kaveri), niin koita sitten sellaisen elämä tehdä stressittömäksi...

Koska maha oli tyhjä, pääsi eläinlääkäri tähystämään sitä aivan syvältäkin. Toinen riskipaikka haavaumille on mahalaukun ja ohutsuolen liittymä. Ja jep. Sielläpä ne oli, kaksi ärhäkkää, punaista haavaumaa. Tulimme siihen tulokseen, että todennäköisesti se ei ole hiekkaan niin suuresti reagoinut, mutta nämä ovat tuoneet ne mahanpotkimiset. Toki hiekka ei asiaa helpota ainakaan ja eihän sitä tiedä kukaan mikä aiheuttaa tässä tapauksessa minkäkin. Jokatapauksessa mahalaukkuun ei kuulu haavaumat eikä suoleen hiekkakertymä.

Sitten päästiinkin hauskimpaan osuuteen. Tiesin jo etukäteen, että jos mahahaava löytyy, se on todella kallis hoitaa. Juu. Kolmen viikon kuuri: 730 euroa. Siihen päälle klinikka- ja toimenpidemaksut niin ihan mukava paukku. Onneksi Selmalla on edes se suppea eläinlääkärikuluvakuutus (LähiTapiolassa). Se korvasi jo aiemmat ähkyhoidot omavastuun jälkeen ja tämä on sama tauti. Päätöstä ei vielä ole korvauksesta tullut. Katsotaan menenkö konkkaan vai jeesaako vakuutus.

Tällä hetkellä olo on jostain kumman syystä iloinen. Hyvä että syy löytyi ja lääkkeetkin saatiin jo klinikalta matkaan. Tosin kuulin jo sitten toiselta asiakkaalta, että on olemassa tätä meille määrättyä GastroGardia huomattavasti edullisempikin lääke jossa on sama vaikuttava aine. Niinpä tietysti. Lisää rahanmenoa on vielä tiedossa kontrollikäynnin tiimoilta, jolloin Selmalle tehdään parin viikon päästä samat toimenpiteet.

Jatkohoito-ohjeet ovat seuraavanlaiset:

"Mahahaava:

Lääkitykset
-GastroGard 1 tuubi kerran päivässä 3 viikon ajan.

Ruokinta
Nykytietämyksen mukaan vapaa heinäruokinta estää tehokkaimmin haavaumien syntyä (ei näköjään estä). Väkirehuruokinnassa tulee suosia mahdollisimman vähäistä tärkkelys- ja sokeripitoisuuksia (näin on eletty). Energiansaannin takaamiseksi ruokinnan proteiini- ja rasvapitoisuutta voidaan nostaa. Sopivia täysrehuja ovat esim. Racing Selected ja Dodson&Horrell Safe&Sound (Selma syö tällä hetkellä litran eli 500g päivässä Black Horse:n Mashia). Osa viljasta tai väkirehusta voidaan korvata kasviöljyllä (Selma on syönyt jo vuosia rypsiöljyä, tällä hetkellä  1-2 dl päivässä). Öljyä lisätään ruokaan ensin 1 dl päivässä, annosta nostetaan desilitralla viikossa. Käytetystä väkirehusta riippuen 1 dl öljyä vastaa 0,5-1 litraa väkirehua. Öljyn määrä voi olla korkeintaan 1 dl öljyä/vrk sataa elopainokiloa kohden, esim 500 kg hevoselle korkeintaan 5 dl/vrk. Öljyä käytettäessä tulee huolehtia riittävästä E-vitamiinin saannista (meillä ollut käytössä ADE-vitamiinilisä):yhtä öljydesiä kohti ruokintaan tulisi lisätä 150 mg tai 150 IU E-vitamiinia vuorokaudessa. Mahahaavahoidon tukena voidaan käyttää myös kaupallisia ravintolisiä, esim Ekygard (Mustilla ollut käytössä lakritsinjuuri ja sitä ajattelin kokeilla myös Selmalle).

Heinät voidaan jakaa tarhassa ja karsinassa useampaan eri paikkaan, usein hevoset syövät näin paremmin. Tarhausaika tulisi olla mahdollisimman pitkä. Hevosta ei ole hyvä paastottaa ennen treeniä, vaan heinää tulee olla jatkuvasti saatavilla. Erityisen tärkeää olisi että heinät riittäisivät läpi koko yön; tutkimuksissa on osoitettu hevosen mahan happamuuden lisääntyvän aamuyöllä, jolloin heinäruokinnan suojaava vaikutus on tärkeä. Heinien riittävyyttä yön ajaksi voidaan lisätä esimerkiksi laittamalla heinät tiheäsilmäiseen verkkoon.

(No, Selma on vapaalla heinällä päivät ja aamulla on karsinassa aina pieni määrä heinää jäljellä, joten sekin puoli on ihan kohdallaan. Tarhausajat ovat n. klo 8-18, säästä riippuen joskus vähemmän ja joskus enemmän. Laidunnus on sitten 24/7, joten siitäkään ei huolta.)

Liikunta
Nykytiedon mukaan mahahaavalääkityksen aikana hevosen tulisi olla normaaliliikutuksessa."

Hiekkakertymän suhteen hoito-ohjeet olivat hieman ristiriidassa äskeisen kanssa, sillä kuonokoppa on kuulemma ainoa tehokas hiekansyönnin estämiskeino. Vapaa heinä ja kuonokoppa...Ööööh. No, jokatapauksessa psylliumkuuri aloitetaan kun GastroGardia on syöty viikko. Ja sen täytyy olla ehdottomasti kokonaista psylliuminsiementä (jota olenkin aina käyttänyt, koska se on ollut halvinta) ja sitä annetaan 1gramma per elopainokilo, eli Selmalle n. 500 g/pv. 5 litraan vettä. Ja koitan saada sen sekoitettua mashiin jotta söisikin sitten. Lääkärin ohje oli, että mash turvotetaan ensin, sitten siihen lisätään se 5 l vettä ja sekoitetaan nopeasti psyllium ja saman tien tarjotaan. Ja sitten melassivettä kyytipojaksi perään. Tämä kun vielä käytännössäkin onnistuisi tuon kranttuapinan kanssa. Tätä annetaan mieluiten koko annos kerralla päivittäin kahden viikon ajan ja sitten viikon ajan joka toinen päivä. Ehkä se lakritsinjuuri pitäisi laittaa samantien tilaukseen. Se sain Mustin kranttuilut ainakin loppumaan, jospa Selmallekin toimisi. Ja hiekansyöntiä on tehokkaasti vähentänyt tuttavapiirissä bentoniittisavi. Sitä testaan myös.

Nyt koittaa ne ällökuvat...







Tässä ylä- ja alamahan osien raja. Tuo tummanruskea on siis sitä rauhasmahaa. Nuo mustelmaa muistuttavat täplät vaalean yläosan puolella ovat pieniä haavaumia.

Mahalaukun pohjukassa oleva vuotava haavauma. Näitä oli kaksi. :(

Mahalaukun yläosassa olevia pieniä haavaumia laajalla alueella. En edes jaksanut ympyröidä kaikkia...

Sellaista siis. Selma on syönyt lääkkeensä nyt kahtena päivänä kiltisti. Ruoka maistuu ja se on ihan nomaalin oloinen. Se saa huilia nyt viikonloppuun asti, jolloin ehkä käyn ajamassa tai jotain pientä. Ensiviikolla sitten palataan pikkuhiljaa taas töihin.

21 kommenttia:

  1. Tsempit sinne. :/ Viheliäs vaiva, joka tulee jos on tullakseen. Toivottavasti "laastari" tepsii pysyvästi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On tätä jo osannu tämän piilojännittäjän ja stressimahan kanssa odottaakin. :/ Toivotaan!

      Poista
  2. Hyvä, että syy Selman oireilulle löytyi ja kumpikin vaiva on hoidettavissa olevia, vaikkakin yhtä aikaa hoidettavina ei mitään helppoja juttuja.
    Rahanmeno on aina se ikävä puoli näissä eläinhommissa. Omaan rahapussiin teki todella ison loven kesälomalla koiran kaksi hammaslääkärikeikkaa, mihin upposi yhteensä melkein 900 euroa :( Siitä halvemmasta reissusta taisin blogissakin aikanaan mainita, mutta tuota kalliimpaa en enää halua edes muistella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo... Olisi se hurjaa jos ihmistenkin hoidot olisi noissa hinnoissa, niinkuin joissakin maissa on. :O Pitää tosissaan olla jonkin tason hullu että nämä tappiot vaan nielee. x(

      Poista
  3. voi harmi! paranemiset ja toivotaan, että tulisi vakutuus vastaan! toisinaan (aika usein..) sitä ajattelee, että pitäisikö vaihtaa harrastus vaikka postimerkkien keräämiseen.. kai ne rahat saa siinäkin tuhlattua? mutta ei ehkä stressaisi niin paljoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mie saisin helposti saman summan kuussa uppoamaan vaatteisiin, kenkiin ja sisustukseen. ;) Tällä hetkellä noihin ei riitäkään sitten mitään. Matkustelua nyt ei tarvitse edes mainita. Mutta toisaalta tuleehan sitä kotimaanmatkailua kisa-, valmennus- ja klinikkareissuillakin. :P Pariisikin ihan yliarvostettu...

      Poista
  4. No voi maha, ei voi muuta sanoa. Noita tähystyskuvia kun rupesin katsomaan, ensimmäisen kohdalla ajattelin, että no onneksi ei tuon pahempi, mutta sitten tuli noita muita kuvia... Ikävän ristiriitaiset hoito-ohjeet, mutta toisaalta onhan Selma voinut syödä hiekkaa mahahaavan takia. Siten ehkä sen hoitaminen voi hoitaa hiekkaongelmankin?

    Tsemppiä! Ja jotta olisi vähän muuta ajateltavaa niin haastoin sinut kuvahaasteeseen: http://lahtoruutuun.blogspot.fi/2015/08/kuvahaaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, voihan se olla! Jospa tämä vyyhti alkaisi tässä purkautua pikkuhiljaa.. Syyt ja seuraukset. Jotenkin ei nyt enää ihmetyttäisi sekään, että kutinakin olisi stressioire mahahaavasta. :D

      Poista
    2. Ja kiitos haasteesta! Niitä onkin nyt sitten kaksi, niin saa postailla ihan urakalla. :D

      Poista
  5. Voi ny =/ tsemppiä ja toivotaan paitsi pikaista paranemista myös vakuutusyhtiön yhteistyötä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sormet ja varpaat ristissä! Itellä on jotenkin vahva tunne että Selma vastaa hyvin lääkkeeseen. :) Toivottavasti aavistus olis oikeassa.

      Poista
  6. Voi Selmaa :( meille on aina ohjeistettu klinikalta eQ:n psyllium , mikä on kyllä jauhetta? Minkä hintaiseksi tuo kokonainen siemen tulee? muistaakseni tuo meillä käytössä oleva maksaa Sohvin kokoiselle jotain 30e (7-9pvän kuuri)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämä http://www.hevari.fi/product_catalog.php?c=123 maksaa 500 kg hevoselle 48 e/10 pv. Eli halvempi taitaa ollase mitä olet syöttänyt. Tuota olen aiemmin ostanut ja tuota oli myynnissä myös klinikalla. Niin se lääkäri sanoi, että kokonainen on tehokkaampi. En tiedä millä perusteilla ja motiiveilla klinikat sitten ohjeistaa... Mutta tuo on meille tosiaan tuttu tuote ja kun sain komppaukset lääkäriltäkin niin jatketaan. Pianhan se nähdään onko lähtenyt hiekat pois. Sikälimikäli tuo apina suostuu kuurinsa vetämään. x(

      Poista
    2. No aattelin, että voiko olla vielä halvempaa :) Samassa veneessä ollaan tuon tuskan ja stressin kanssa, että syökö vaiko eikö... se viikko on yhtä helvettiä ja siksipä sitä olen lykännyt ja lykännyt... ennen pakkasia pitää kuitenkin ne kolme kuuria syöttää, niin pakkohan se on aloitella. Hyväksi koettu Hemopar otetaan ensin mukaan ja sitten olen suunnitellut huijaavani tuon Pavon MASH-puurossa vetelemään myös psylliumit.... saas nähdä kuinka käy.

      Poista
  7. Hei! Se halvempi TÄYSIN sama lääke kuin GastroGard, on Peptizole. Eli jos joudut vielä tulevaisuudessa lääkitsemään, pyydä sitä, säästät melkoisen paljon. Ja eroa näillä lääkkeillä ei ole muutakuin se hinta. Samoin Psylliumin siemenen saat Puuilosta hintaan 39,90€, se on heidän normaali hinta aina, joskus myyvät tarjouksella 34,90€. Sitten en tiedä tuleeko kalliimmaksi jos joudut tilaamaan postin kautta, mutta katso heidän nettisivut, saa tilattua postiin tai parempi vaihtoehto tietenkin ostaa myymälästä.
    Kutinat voivat täysin johtua mahahaavasta ja enemmänkin vielä siitä hiekasta. Useasti hiekkahevosilla (tai siis maaperää syövillä hevosilla) on hyvin alhainen sinkkiarvo (otetaan verikokeella, maksaa n.15€) ja sinkin puute aiheuttaa erilaisia kutina,-ja iho-ongelmia. Moni hevonen on lopettanut maan syömisen saatuaan sinkkiarvot kunnolla ylös (raja-arvo on niinkin suuri kuin 9,2-19,9). Tiedän kymmeniä maata syöviä hevosia joilla sinkkiarvot ovat todella huonot ja ne syövät maata. Kun arvot on saatu ylös, maan syöminen loppuu. Sinkki nousee vain älyttömän hitaasti, vaatii usemman kuukauden ja yleensä aluksi vielä tuhdimman annoksen mitä purkissa on.
    Voimia, aina aurinko paistaa mustankin pilven takaa, tiedän mistä puhun ;) Ystävällisesti, Anne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! En ole sinkkiarvoja mittauttanut, mutta sinkki-kuparilisää tuo on kyllä syönyt päivittäin jo vuosia. Mutta voisihan tuon testauttaa kunhan tästä konkurssista selvitään. :) Se on kumma miten sitä itse porskuttaa vuodesta toiseen pelkällä ruisleivällä ja teellä suunnilleen kärsien kaikista mahdollisista puutoksista ja hevosen ruokinta on millin tarkkaa tähtitiedettä jos meinaa pitää sen hengissä. ;)

      Poista
    2. paljonkohan tuo peptizole maksaa,en löytänyt netistä hintaa?

      Poista
  8. Hei taas! Niin, kai tässä on taustalla muutamakin syy (lisäajatuksena siis tuolle miksi joku pärjää teellä ja ruisleivällä... ;) ) ja miksi joillekin hevosille (ja ihmisille ihan yhtä lailla) ruokinta (plus kaikki muutkin) lähentelee rakettitiedettä. Nykyisin tiedetään niin paljon; osataan tutkia ja tiedetään enemmän syy-seuraus-suhteita, ennen vain hevoset ovat olleet "huonoja" tai kipeitä, riittämättömiä kyseiseen tarkoitukseen, eikä syytä koskaan ole voitu edes selvittää, vaikka joissakin tapauksissa olisi halua ollutkin. Kyllä minun lapsuudessa "kaikki" hevoset söi kauraa, heinää ja kilpahevoset ehkä joskus jotain lisiäkin. Ja kyllä niitä "kummallisia", selittämättömiä oireita/kipuja/käytöstä/ähkyjä/kuolemia, tai oikeastaan mitä vaan oli, niitä ei vaan edes voitu tutkia enempiä.
    Toinen melko isoa roolia näyttelee hevosen käyttötarkoitus; jos hevonen on kevyessä käytössä, voi se melko pitkälle pärjätä vaivojensa kanssa ja melko suurienkin sellaisten. Mutta mitä enemmän sekä fyysistä että psyykkistä rasitetta tulee, sen selkeämmin vaivat alkaa näkymään. Ennenhän sellainen hevonen oli huono työhevonen ja se laitettin pois, enempiä tutkimatta. Nyt tutkitaan ja tietysti löydetään kaikenlaista, mikä tietysti on hyvä asia sinällään.
    Loppujen lopuksi myös hevoset (ja ihmiset) olemme yksilöitä eikä niitä koskaan voi toisiinsa täysin verrata. Kuitenkin uskaltaisin väittää että ei myöskään ihminen pärjäisi enää pelkällä teellä ja ruisleivällä jos treeni olisi raskaampaa. Tällä en missään nimessä tarkoita että hevosesi ruokinta on pielessä, tämä on puhtaasti kommentti vain tuohon ajatukseen ruokinnasta yleisesti.
    Sinkki ja sen puutos on vain yksi vaihtoehto, hyvin voi olla ettei hevosesi kohdalla siinä ole mitään moitittavaa. Kalkki on toinen mikä aiheuttaa maasta kiinnostumista. Terkuin taas, Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä se näin on. Ja allergiat lisääntyy niin ihmisillä kuin hevosillakin (ja kaikilla muillakin eläimillä). Toisaalta teolliset rehutkin tuntuvat joskus aiheuttavan oireita jos jonkinmoisia. Selma esimerkiksi saa riviä Racingin kivennäisistä. :/ Mutta jospa tässä alkaa syyt ja seuraukset vähän kerrassaan selvitä.

      Poista
  9. Erinomainen inhorealistinen selostus varsin yleisestä vaivasta! Itsekään en ole vielä ihan oppinut kysymään eläinlääkäriltä onko lääkkeestä halvempaa vaihtoehtoa olemassa, tosin GastroGardia ei vielä ole koskaan tullut annettua ja se on yleisimpien lääkkeiden hintahirviöiden äiti. Kyllä se tästä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olisihan se toki ihan kiva sekin, että lääkärit itse suosittelisivat tai ainakin mainitsisivat halvemmankin lääkkeen... Mutta näillä mennään. ;)

      Poista

En tietoisesti julkaise minkäänlaista perustelematonta negaa, sitä saa elämässä vastaansa muutenkin. Tämä on minun muumimaailmani. ;)