Lapsirundi Kainuuseen (Seppo & Hulda)

Lopultakin sain aikaiseksi lähteä katsomaan mitä Selman lapsille kuuluu ihan livenä. Ja Mirakin lähti mukaan. Jonna lupasi vielä extrajännää: Mira voisi käydä Sepon selässä!

Perillepäästyämme sovitimme Sepolle (joka on niiiiin miehistynyt!!) länkiä, jotka Jonna oli löytänyt jostakin. Ne olivat melko lupaavanoloiset. Sepolla vain on niin jäätävän paksu ja leveä kaula, että länkiä joutuu joko levittämään rinnustimesta ja harjustimesta tai sitten vuolemaan. Tai molempia.

Sepon aristokraattinen kyömynenä. Tässä kuvassa länget roikkuvat liian alhaalla, koska ne on harjustimesta niin paljon levitetty, että ilman patjaa ne roikkuvat kaulalla remmin varassa (ja valuvat siis liian alas). Ne ovat näillä säädöillä ahtaat juuri kaulan yläosasta.

Seppo on kasvanut aika tasaisesti olematta erityisen takakorkea. Se on myös kolmivuotiaaksi todella massiivinen, ollen samaan aikaan kuitenkin kevyt. Jos tuossa nyt on mitään järkeä. Mutta siis ylälinja on täynnä tavaraa, edestä katsottuna kuitenkin sporttimallia.

Säkä on vielä melko piirteetön, kaikki kasvu on varmaan mennyt kaulaan. :D

Siskokset ja Sepeteus.

Kotioloissa Seppo on edelleen hyvin käyttäytyvä fiksu poika. Jos ei arvaisi, niin ruunaksi voisi luulla. Selässä on käyty muutaman kerran ja ravia oli menty vain pikku pätkä kerran ennen tätä. Keli oli sateiden takia hyvin liukas nurmipohjalla, jossa Mira aloitti ratsastuksen. Selkään nousu kävi erittäin hienosti. Seppo kyllä handlaa nämä hommat.

"Hirveen villi orhi on! Ihan hirvittää, että mitenkä täällä pysyy kyydissä." :D

Seppo hiippaili liukkaalla pohjalla todella varovaisesti ja kun kaikki näytti sujuvan hienosti, päädyttiin lähtemään läheiselle hiekkatielle. Jutta otti Saulin käsihevoseksi mukaan, ettei se hätäänny ja niinpä me lähdettiin koko kööri maastoilemaan (minä syömään mustikoita),

Tarkkana kuulolla.

Maastossa Mira pääsi kokeilemaan sitä Terttu Peltosen arvioimaa ysin ravia. ;) Pienen pätkän vain, ja hienosti sujui sekin. Ja edelleenkin kaunista katsottavaa. Otin pari videotakin sekä käynnistä, että ravista, mutta teknisten ongelmien vuoksi videoiden siirtäminen kännykästä koneelle tai nettiin on nyt mennyt hankalaksi. Toivottavasti keksin ratkaisun pian.

Sepon luota siirryimme pienen matkan päähän Huldan luo. Siellä heppaset oli jo otettu talliin, sillä kyyhkynmetsästys oli käynnissä tontin rannassa. Totutusti kännykkä ei ole parhaimmilllaan tallivalaistuksessa, joten kuvat ovat täyttä kuraa. Mutta näkyy niistä miten hillittömästi pikku-Hulda onkaan venähtänyt!

Samanlainen pusuttelija se tyttö on kuin viime kesänäkin. ;)

Minä (180 cm) verrokkina neidin 1 vee vieressä. :D

Hirveä kuva, mutta harjan paljous näkyy kuitenkin. Ja se on tosiaan samaa sävyä kuin Selmallakin, vaikkei näistä käykään ilmi.

Hulda mitattiin kun sattui mittakeppi olemaan tallissa, ja sen säkäkorkeus oli 153 cm ja lautaskorkeus 156 cm (jos nyt tämän muistan oikein, säkäkorkeuden muistan kyllä). Vertauksena Selma oli 2-vuotissyksynään säältä 152 cm ja lautasilta 156 cm. Siis vuotta vanhempana kuin Hulda! Huhhuh. Noh, saa nähdä venyykö isänsä mittoihin 169 cm asti.

Hienoja pelejä molemmat. Tottakai täytyy vikojakin etsiä (ei tule niin paha mieli sitten kun herrat haukkuu Hippoksen näyttelyissä), Selma on jättänyt ahtaat takajalan liikkeet Sepolle (ja Jaapeli hieman pihtiin menevät takajalat) ja Huldalle puolestaan hieman suppuvarpaiset etuset. Mutta lievempänä kuin itsellään. Toivottavasti molemmat selviäisivät lokakuun näyttelyyn, niin saisi virallisetkin numerot.