torstai 26. helmikuuta 2015

Vauvamahasta kisakentille 6 kk:ssa ja miten se tehtiin

Nyt kun kevät koittaa ja tammat alkavat varsoa, on minusta hauska muistella viime kevättä kun odottelimme Huldan syntymää. Viimeisiä portfolioita viimeisiin näyttöihin valmistellessani, tein sinne myös 6 kk valmennussuunnitelman ja sen toteutumisen missä käytin ajanjaksoa 1 kk ennen varsomista siihen viikkoon saakka kun Selma starttasi koulukisoissa. Kerkesi se myös käydä näyttelyssä ja startata estekisoissa.

Tämä kirjoitus ei siis ole millään muotoa tarkoitettu reseptiksi kenellekään siitostamman omistajalle. Se on esimerkki kuinka kyseinen tamma kuntoutettiin. Tunnen sen äärimmäisen hyvin, sillä se on todellakin ollut minulla 2-vuotiaasta saakka ja se kääntyi juuri 10-vuotiaaksi. Selma on myös ollut koko ajan käyttöhevonen, ei suinkaan oloneuvos-siitostamma, Se vietiin oriasemallekin suoraan estekisoista ja sitä ratsastettiin säännöllisesti lähes koko tiineysaika. Mutta tässä nyt tulee se, millaiset viikko-ohjelmat meillä oli keväästä syksyyn.

Suunnitelma:
Tamma on varsonut ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja siitä eteenpäin sitä on koulutettu ja kilpailutettu pienimuotoisesti esteillä ja koulussa tavoitteena saada se ratsukantakirjattua muutaman vuoden sisään. Kesken valmennuskauden tuli pyyntö saada teettää tammasta tilausvarsa johon suostuin. Se siemennettiin keväällä 2013 oriilla Herkko Hurmaus (i. Hermeli). Suunnitelmana oli päästä koulu- ja estekilpailuihin heB ja re80 tasolla sitten kun varsa on 4 kk ikäinen. Tammavarsa Hulda Hurmiina syntyi 11.5.2014. Seuraavassa toteutus ajanjaksolla kuukausi ennen varsomista ensimmäisiin kisoihin.

Selitykset:
Maasto = mäkisessä vaaramaastossa tapahtuva ratsastus, peruskestävyysharj.

Mäkimaasto = harjualueella tapahtuva ratsastus jossa tietoisesti kiivetän useita jyrkkiä ylämäkiä käynnissä. Nopeusvoimaharjoitus + peruskestävyys

Läpiratsastus = kaikki askellajit tarkistetaan, siirtymiset, pidätteet, taivutus asetus läpi, kesto n. 30-40 min. Lajiharjoitus.

Irtojuoksutus = kentällä vapaana tapahtuva, ravia ja laukkaa sisältävä liikunta, n. 20 min. Tarkoituksena antaa varsalle emän rinnalla enemmän tilaa juosta, koska tarha oli suhteellisen pieni. Vahvistaa varsan niveliä, keuhkoja ja sydäntä ja tuo emälle myös mahdollisuutta nostaa hieman sykettä ja saada veri kiertämään lihaksissa.

Kouluratsastus
heC = Hevonen kuolaimella, taipuu, asettuu siirtymät täsmällisiksi, työstetään ravia ja laukkaa ympyrällä, peruutus. Voltteja. Kesto 40-60 min, peruskestävyysharj.

HeB = Edellisten lisäksi hieman kokoamista, keskiravia, keskikäyntiä, laukkaan säätövaraa + pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa. Kesto 40-60 min, peruskestävyys- ja voimaharjoitus

HeA = Edellisten lisäksi ryhdistämistä, enemmän kokoamista, vastalaukkaa, väistöjä, avo- ja sulkutaivutuksia, etu- ja takaosakäännöksiä. Ei kuitenkaan kankia käytössä vielä. Kesto 40-50 min, peruskestävyys- ja voimaharjoitus

Esteratsastus = yksittäisiä erilaisia estetyyppejä esitellään hevoselle korkeutta vaihdellen. Kesto 40-50 min, peruskestävyys- ja voimaharjoitus

Jumppa = 7 pystyn in-and-out sarja korkeutta nostaen 60-80 cm, puomeja, mahdollisesti yksittäinen okseri. Kesto 40 min, anaerobinen voimakestävyys + peruskestävyys

Rataharjoitus = kilpailuun valmistava harjoitus jossa hypätään n. 12 estettä ratana lopussa korkeuden ollessa 10 cm korkeampi kuin tulevassa kilpailussa. Kesto 30-40 min, anaerobinen voimakestävyys + peruskestävyys

Hölkkälenkki = ajolenkki raskailla koppakärreillä vaihtelevassa vaaramaastossa tasatahtisella hitaalla hölkällä. Alamäet käyntiä. Peruskestävyys.

Lanaus = Ratsastuskentän lanaaminen. Kesto n. 20 min, voimakestävyys

Laukkaa radalla = Raviradalla laukkaa hiittaavien ravihevosten kanssa. Aerobinen vauhtikestävyys


Huhtikuu 2014


ma käyntimaasto (1h)                               
ti vp                                                            
ke käyntimaasto (1h)                                 
to vp                                                           
pe käyntimaasto (40 min)                         
la vp                                                           
su käyntimaasto (40 min)                          

ma vp
ti vp
ke vp
to käyntimaasto (30 min)
pe vp kengät pois
la vp
su vp

ma vp Noromectin -matolääke                                     
ti vp                                                            
ke vp                                                          
to vp                                                           
pe vp                                                          
la vp                                                           
su vp                                                          

ma talutuslenkki (n. 2 km)
ti vp
ke vp
to talutuslenkki (n. 2 km)
pe vp
la vp
su talutuslenkki (n. 2 km)

Kävelyllä 28.4. Varsomiseen alle 2 viikkoa.

Toukokuu


ma käyntimaasto (30 min)
ti vp
ke vp
to vp
pe vp
la vp
su VARSOI (11.5.)

ma vp
ti vp
ke vp
to vp
pe vp
la vp
su vp

ma vp
ti vp
ke vp
to irtojuoksutus kentällä
pe irtohypytys max 50 cm
la vp
su vp

ma irtojuoksutus kentällä
ti vp
ke vp
to läpiratsastus
pe vp
la vp
su vp

Toukokuun irtojuoksutusta. :)

Kesäkuu


ma vp
ti kouluratsastus heB
ke vp
to vp
pe vp
la vp
su kouluratsastus heB

ma vp
ti vp
ke vp
to esteratsastus 60-70 cm
pe vp
la kouluratsastus heB
su vp

ma esteratsastus, jumppa
ti vp
ke vp
to kouluratsastus heB
pe vp
la vp
su vp

ma vp
ti esteratsastus 60-90 cm
ke vp
to lanaus
pe kouluratsastus heB
la vp
su vp (potkuhaava vtj kinner)

Minä, Selma ja Hulda

Minä ja Selma kunnostetaan kenttää. ;)

Mira kunnostaa Selmaa.

Heinäkuu


ma vp
ti vp
ke koulu heB
to vp
pe vp
la vp
su vp

ma koulu heB
ti koulu heB
ke vp
to vp hieronta
pe vp
la vp
su vp

ma este jumppa
ti vp
ke koulu heB-heA
to vp
pe lanaus + kahluu
la koulu heC
su vp

ma vp
ti este 60-90 cm
ke vp
to vp
pe koulu heB-heA
la vp
su vp

ma vp
ti vp
ke vp
to koulu heB-heA
pe vp
la este 60-80 cm
su vp raspaus

Mira ja Selma

Suomalaiset järvihevoset.

Sari ja Selma

Elokuu


ma vp
ti vp
ke lanaus+kahluu
to este jumppa
pe vp
la vp
su koulu heB-heA

ma vp
ti vp
ke laukkaa raviradalla
to koulu heB
pe vp
la lanaus
su koulu heC

ma vp
ti laukkaa radalla
ke koulu heB
to vp
pe este 60-90 cm ilman varsaa
la vp
su koulu heB

ma vp
ti koulu heB-heA
ke koulu heB-heA kengitys
to hölkkäajo 6 km
pe laukkaa radalla
la vp
su vp varsa yöt erillään

Toukokuussa varsonut tamma elokuussa.



Treenataan satoi tai paistoi, toimi kamera tai ei. :D




Syyskuu


ma vp
ti koulu heA
ke lanaus
to vp
pe este 70-90 cm
la mäkimaasto 1h
su vp

ma vp
ti este 70-90 cm
ke hölkkäajo 12 km
to vp
pe vp
la SuoRan näyttely (Blogikirjoitus)
su vp

ma vp
ti vp
ke lanaus
to koulu heB
pe vp
la koulu heA
su hölkkäajo 12,5 km

ma vp
ti este rataharj. 80-90 cm
ke vp
to koulu heA
pe mäkimaasto
la vp
su Estekilpailut re 70 & 80 (Blogikirjoitus)

Alma lanaa

Minä puskailemassa

Kiuruvesi

Lieksa

Lokakuu


ma vp
ti este 70-90 cm
ke vp
to koulu rataharj.
pe VARSA MUUTTI POIS
la vp
su Koulukilpailut HeC ja HeB (Blogikirjoitus)


Hyvä siitä tuli. ;)

Paketti matkalla muuttoautoon ja omaan kotiin.

Nurmes


Sellainen se puolivuosi oli. :) 

tiistai 17. helmikuuta 2015

Madonmunia, akupunktiota ja Seppo

Koulussa oli taas oikein antoisat kolme päivää. Käytiin jälleen hevosen rakennetta läpi ja saatiin paljon tietoa mm. siitä miten tietyt jalkojen asentovirheet vaikuttavat terveyteen. Tutkittiin myös omien heppojen kakoista madonmunia (tosin en ennättänyt aamulla käydä tallilta Selman kakkaa niin tutkin luokkakavereiden tuomisia). Se oli varsin mielenkiintoista! Ja yllättävän simppeliä hommaa. Lannasta otettiin nökäre joka liotettiin magnesiumsulfaattiveteen, kaadettiin erityiseen littanaan astiaan jossa oli ruudukot valmiina ja 5 minuuttia odoteltiin että munat nousivat lasin pintaan. Ja eikun katsomaan mikroskoopilla ruudukko kerrallaan.

Kakkaa kiikarissa

Löysin jopa joistakin näytteistä ison sukkulamadon munia ja jonkin yhden munan mistä opettajakaan ei ollut ihan varma mikä se oli. Oli myös näytteitä mistä ei näkynyt yhtään munaa. Kenenkään näytteet eivät menneet sen 200 munaa/gramma rajan yli mikä on madotuksen suositus. Tämä oli minulle jostain syystä erittäin mieluisaa hommaa! Pitäisiköhän siirtyäkin siistiin sisätyöhön...

Seppoakin näin sattumalta, koska se oli klinikalla kontrollikäynnillä hiekan takia. Aiheesta tarkemmin Sepon omasta blogista täältä. Kävin sitten rapsuttelemassa poikaa vierastallissa. (Uusille lukijoille kertaukseksi, että Seppo on siis Selman ensimmäinen varsa.)

Minä ja Sepeteus. <3

Päästäkkee miut poooois!!!


Seppo oli vierastallissa aivan yksin ja sillä oli selkeästi pieni ahdistus ja ahtaanpaikan kammo menneillään. Mutta fiksuna oriina se käyttäytyi kuitenkin aivan asiallisesti.

Sitten ihana Aulis Harmoinen opetti meille taas akupainantaa ja näytti myös akupunktiota käytännössä. Aulis löytyy mm. Norikon ja edesmenneen ori Valtrauksen takaa. Käytiin läpi kertauksena erinäisiä akupisteitä ja vaivat joihin niiden painelu auttaa.

Kipeä kohta löytyi

Aulis keskustelee hoidettavansa kanssa. Ihanaa että miehetkin lässyttää hevosille! :D

Aulis näyttää kuinka paljon sormien pitäisi upota lavan alle. Tällä hevosella lihakset olivat tiukat ja toimenpide teki hieman kipeää, kuten ilmeestä näkee.
Sitten oli neulojen vuoro. Tällä hevosella oli selkä kipeä ja sille laitettiin kaksi neulaa molemmin puolin. Se ei reagoinut neuloihin juurikaan. Ja kun ne oli paikallaan, Aulis kehoitti meitä kokeilemaan miten tiukasti ne ovat aloillaan. Sai ihan nykiä rauhassa eikä neulalla ollut aikomustakaan päästää irti. Aulis käyttää lyhyempiä ihmisille tarkoitettuja neuloja.

Sinne se uppoaa.

Napakasti paikoillaan.
 Kun neulat lopulta irroitettiin, oli meillä hämmennys suuri.


Poistetut neulat
Miten ne voi olla noin mutkalla?? Aulis selitti, että lihas vääntää neulat noin väristessään ja liikkuessaan. Hyvin hämmentävää.. En ole itse koskaan kokeillut akupunktiota, mutta äitini on saanut siitä paljon apua mm. poskiontelontulehduksiin. Pitäisi kokeilla tuonne selkään.

Aulis näytti vielä kuinka voi testata hevosen liikkuvuutta. Hännästä vedettäessä voimakkaasti sivulle, vetreä hevonen taipuu vastakkaisesta kyljestä heilutuksen tahdissa eikä ota askelia. Kas näin:


Takapolvivaivainen hevonen ei saa jalkaansa tähän asentoon:


Hyvä testi esimerkiksi ostotilanteessa.

Se oli sitten viimeinen lähijakso. Nyt on edessä vain ahkeraa portfolioiden kokoamista ja ensikuussa viimeiset näytöt. Huhhei. Vuosi meni todella äkkiä!

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Syyllinen

Torstaina Timo tuli hieromaan tallin neljä pollea joista Selma oli yksi. Kerroin Selman nyökyttelystä ja että paikallistimme Miran kanssa ongelman vasemman etujalan lapa-rynnäs-olka -alueelle. Timo sanoi kuulemansa perusteella että kuulostaa olkaongelmalta. Heti kun hän kävi käsiksi ongelma-alueeseen, löytyi täsmälleen se kohta josta kiikastaa.

Tuossa noin,
Rintalihaksessa tuntuu jokin arpikudos (voi olla joku vanhempi revähdys esim liukkailla keleillä) joka nyt treenin lisääntyessä on alkanut kiristää ympäröiviä rintalihaksia. Se oli todella kipeä ja Timo käsitteli sitä kolmessa erässä hieroen välillä muualta. Liikunta on päälääke tähän vaivaan, niinkuin olimme oivaltaneetkin. Lisäksi rintaa kannattaa venyttää nostamalla etujalka ylös, koukkuun ja vetämällä sitä suoraan sivulle.

Auttava venytys.
Timo suositteli myös lämpölinimentin hieromista silloin tällöin. Olen vältellyt linimenttejä sen jälkeen kun koitin hoitaa Selman jännetuppitulehdusta arnika-linimentillä ja sen ihoon tuli rupia ja ihottumaa saman tien. Mutta ehkä jotain lämmittävää voisi silloin tällöin kokeilla.

Kuvat ovat todella huonoja taas, valitan. Ja Selmakin aivan hikinen, koska Mira ratsasti sen ennen hierontaa. Se liikkui silloin edelleen ihan hyvin. Pienen pientä ep:tä oli havaittavissa. Nyt on kuitenkin helpompi siihen suhtautua kun varmuudella tietää mistä se johtuu ja mikä siihen auttaa. Nyt en ole ennättänyt Selmaa hieronnan jälkeen liikutella, huomenna näen miten se liikkuu. Ehkä Timo teki taikojaan niin hyvin, että se jumi laukesi.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Tervettä päivää (Videoita)

Sitä näkee aina silloin tällöin. Mikä on ihan mukavaa, noin niinkuin ylimääräisen stressin vähenemisen kannalta.


Eilen Selmalla oli vapaapäivä ja koulutreeniä oli luvassa tänään ja sitä on luvassa myös huomenna ennen hierontaa. Alkukäyntien jälkeen Mira antoi tamman ravata pitkällä ohjalla ympäri kenttää ja katseltiin kuinka se liikkuu. Noin 95% normaalista, sanoisin. Melko hyvä. Tämän jälkeen oli luvassa laukkaa ja siitä eteenpäin kuvasin pätkiä videolle joka on tässä:

VIDEO

Mira työsti myös käyntiä ja sieltä hän saikin kaiveltua esiin välillä todella tahdikasta ja hienoa askellajia. Edelleen kankien kanssa ollaan vielä harjoitteluvaiheessa ja valtaosa ajasta menee kokoamisen alkeiden ja liikkeen lennokkuuden säilyttämisen välillä taiteillessa ja Selma hakee pään asentoa valuen välillä liian alas. Mutta yllättävän hyvällä mallilla ollaan kun ihan taannoin vasta kanget suuhun laitettiin ensimmäistä kertaa. Ainakin minusta.








Hankitreeni kätevästi kentän keskellä.


RAVIA VIDEOLLA

Kovasti jo odotan huomista, jotta saan kuulla mistä Timo paikallistaa Selman jumit ja tuntuuko vasen lapa ja rynnäs hänen käteensä millaiselta. Mutta ehkä tässä jo pikkuhiljaa voi huokaista helpotuksesta. Tai en oikeastaan taida uskaltaa...

maanantai 2. helmikuuta 2015

Ihmeparantuminen

Sitä ollaan jännän äärellä. Perjantaina lähdin Selmalla taas käyntilenkille ilman satulaa, mutta koska Mira ja Musti olivat menossa raviradalle, arvelin että voisimme liittyä heidän seuraansa ja köpötellä raviradalla sillä välin kun Musti juoksee. Väärin arveltu. Selma kilahti aivan totaalisesti ja siinä paukkuivat meikäläisen edesmenneet alaselän nikamavälit joihin ei pitänyt tärskyjä tulla, kun tamma päätti että ainoa askellaji on pinkeä ravi tai vaihtoehtoisesti kiitolaukka (sain jälkimmäisen estettyä hauikset hapoilla). Kärsin tätä noin vartin kunnes hermot, selkä ja yläkropan lihakset sanoivat työsopimuksensa irti ja päätin suunnata läheiselle metsäautotielle jota ei ole aurattu koko talvena. Sielläpähän juoksisi sitten.

Tässä vaiheessa jollakin aivoni takanurkalla laitoin hennosti merkille ettei Selma tunnu kovin epäpuhtaalta pökötellessään sitä raviaan turpa ryntäissä välillä avona, välillä sulkuna ja välillä väistönä. Tätä jatkui koko matkan sinne umpihangelle, jossa alkuun koitti ravata sielläkin, mutta luovuttipa pirulainen lopulta. Noin kilometri mahaa myöten hangessa, hiki pintaan ja kun tassut saadaan auratulle, ni taas läks! Hop hop hop hop... Ja välilevyt huutaa hoosiannaa. Musti oli kadonnut raviradalta jo kotiin, mutta Selma jaksoi innokkaasti tepastella vielä kilometrisotalla. Täytyi siis etsiä kaikki mahdolliset ja mahdottomat umpihankireitit, jotta päästiin kotiin ilman allekirjoittaneen halvaantumista tai kevyempää kahden viikon selkäkramppia.

Seuraavana päivänä halusin nähdä miten mokoma elikko liikkuu Miran kanssa kentällä. Päädyttiin kankisuitsitukseen ja tavoitteena oli taivutella sekä mennä käynnissä avoja ja sulkuja. Sehän meni suhteellisen hyvin ottaen huomioon, että pari viikkoa on pelkästää puskailtu ja sitäkin harvakseltaan. Hierontakin siirtyi vasta tulevalle torstaille, joten ratsukuvioita ei olla kokeiltu. Ehdotin että Mira kokeilee laukat suoraan käynnistä ja sen jälkeen vasta katsotaan ravia ja sitä kuinka paljon Selma nyökkii. Laukat nousi hyvin, vähän oli takaa kankea ja oikeassa kierroksessa edestäkin. Sivusta katsoen ei näyttänyt pahalta, mutta selkään tuntui että heittää taas takapäätä oikealle ja muuta perusmeininkiä.

Ja sitten se tapahtui. Mira siirtyi raviin ja tamma liikkui puhtaasti! Pällistelimme sitä molemmat kummissamme. Eilisen jäljiltä takapää oli selvästi hieman jumissa, mutta niin se vain kierros kierrokselta irtosi ja laukat jo aukoi siitä pahimmat. Pomo oli aurannut kentän niin, että sen keskelle oli jäänyt 30 cm syvää hankea ehkä n. 10 m pitkä ja 6 m leveä kaitale (villit arviot). Heitin vitsillä, että Mirahan voisi vetäistä siitä hangesta välillä niin lähtee kintut liikkeelle. Ja Mirahan vetäisi. Selma alkoi liikkua joka kerta paremmin ja paremmin ja lopulta ravi oli taas tutun letkeää ja rentoa kun se meni auratulla. Sitten katsottiin laukat uudestaan ja laukkaakin Mira ratsasti hangen kautta. Nyt pyöri jo hyvin lähellä normaalia. Siihen oli hyvä lopettaa loppuravien myötä.

Sunnuntaina Selma lepäili ja eilen käytiin ajamassa sillä pitkästä aikaa kahdenistuttavilla kärreillä. Musti otettiin perään ja suunnattiin vaaranlaelle. Selma hölkkäsi tyytyväisenä eikä näyttänyt ep:ltä kuin satunnaisesti ja oikein tarkkaan tihrustaessa. Tänään se oli sitten palauttavalla lenkillä itse perähevosena ja hölkötteli puhtaasti. Mira eilen hieroskeli sen lapaa ja rintalihaksia josta löytyi edelleen niin tiukka kohta, että Selma reagoi silminnähden. Mutta ilmeisesti alkaa helpottaa. Harmi kun hieronta tosiaan siirtyi viikolla, mutta näillä mennään.

Valmiina lenkille.

Tuulessa lonksuva ovi vain tuottaa huolta...
Ilmeisesti hangessa kahlaaminen, mitä olen tehnyt lähes jokaisella kävelylenkillämme, on ollut hyväksi juuri tässä vaivassa. Uimme lumessa siis jatkossakin, hierojaa odotellessa. Mukavaa kuitenkin että Mira pääsee palaamaan takaisin treeniin kaikissa askellajeissa niin voidaan suunnitella valmennuksia ja ehkäpä kisojakin piakkoin. Mikäli kehitys on Selman liikkeessä tämänsuuntaista jatkossakin.