Lisää massaa?

Mielestäni termi "massa" pitäisi kitkeä hevosihmisten puheista lopullisesti pois, sen verran epämääräinen sana se on. Kaikki muistamme fysiikan tunneilta, että massa on painoa, mutta siihen se yhteinen mielikuva sitten loppuukin. Täytyisi selkeästi sanoa haluaako hevoselleen lisää lihasta vai lisää rasvakudosta eli läskiä. Nostetaanko lihaskuntoa vai lihavuuskuntoa?

Selman kanssa olen yhteisen seitsemän vuoden kavioliiton aikana kuullut lukuisia kertoja siitä, että se on liian laiha, hoikka, kuikelo, pajunvitsa jne ja sen pitäisi ehdottomasti saada massaa lisää. Lisää ruokaa siis. Kuten melassileikettä. Tai mielellään jotakin energiapitoista. Minulle on takaraivoon jäänyt jo tallityttövuosilta, että hevonen on sopivassa lihavuuskunnossa (eli läskiä on sopivasti) kun kylkiluut eivät näy, mutta ne tuntuvat helposti kädellä silittäessä. Selmalla ei ole koskaan näkyneet kylkiluut, enkä ole miloinkaan itse pitänyt sitä laihana, mutta lihasköyhä se on ollut kauan. Se puolestaan on oma vikani, koska en aikaisemmin teettänyt heinästä analyysiä enkä tiedostanut valkuaisen puutetta. Treenasin kyllä, mutta lihaksilla ei ollut mahdollisuutta kasvaa ilman valkuaista. Oma diagnoosini tammasta on siis se, että se on lihavuuskunnoltaan ideaali (ei laiha eikä lihava) ja lihasta on vähänlaisesti.

Kantakirjauksessa suomenhevosten lihavuuskunto arvioidaan asteikolla 1-5 ja + sekä - laajentavat skaalaa. Tarkemmin aiheesta lukee Hippoksen sivuilla jalostusohjesäännöissä, mutta siis
1 = Erittäin laiha
2 = Laiha
3 = Normaali
4 = Lihavahko
5 = Lihava

Kuvat yllämainituista piirroksina ja painolaskuri löytyy Hippoliksen sivuilta. Nykypäivän hevosharrastajat eivät ole eläissään nähneet laihaa hevosta. Paitsi ehkä youtubessa tai jossain kiertävissä kauhukuvissa. Nyt 3 hevonen on laiha, tuo 4 (lihavahko) tuntuu olevan se "normaali" mihin pyrkiä ja 5 on se hieman-on-kiloja-kertynyt-mutta-onpahan-massaa -tyyppi ja tämä huolestuttaa minua. Näillä nelosen ja vitosen hevosilla kuitenkin esimerkiksi hypätään esteitä.

Ihan vertailun vuoksi linkitän muutaman kantakirjatun hevosen, jotta selventyy miltä näyttää kolmosen ja nelosen kuntoluokkaa edustava suokki. Ensimmäisenä tietysti Selma. Kuva on otettu samalla viikolla, kun se kantakirjattiin T-puolelle ja lautakunta arvioi sen lihavuuskunnoksi tuolloin 3+ (huomaa plussa, eli kallistuu aavistuksen jopa neloseen...) ja maininnaksi tuli myös "lihasköyhä selkä ja lanne". Lihavuuskunto tässä siis normaali.

Alla kuntoluokitus myös 3+, normaali:

Romeo Lax. Kuva sukupostista. Rompun kärreillä olen saanut kunnian kerran istua ja herraa ohjastaa käyntilenkin verran. ;)

Tällä kuntoluokitus 4+, lihavahko:

Anisian Alvar, hieno ori ja taitava ratsastaja! Kuva: Hippos

Lihavana (5-) on kantakirjaan tarjottu mm. Selman emänisä E.V. Johtotähti. Ihan hauskaa pläräillä kuvia ja pohdiskella mikä on tavoite ja ihanne. Ruokintaguru Markku Saastamoinen tokaisi antoisalla heinää käsittelevällä luennollaan Kajaanissa, että 99% kouluratsuista on lihavia, koska omistajansa haluavat niiden olevan massiivisia. Vaikka se olikin aika rumasti sanottu, niin yhdyn kyllä valitettavasti tuohon. Vaikka koulutuuppauksesta olenkin innostunut vanhoilla päivilläni, en silti halua syöttää Selmaa ylipainoiseksi vaan hankin täytteet sen lommottaviin kohtiin mielummin lihaksina. Tällä hetkellä toki toivon sille sitä rasvaakin, jotta on mistä imettää. Mutta kun on tuollainen 160 cm korkea ja 168 cm pitkä hevonen jolla olisi joskus tarkoitus hypätä ratana metriä, niin ei sinne kyllä ylimääräisiä kiloja tarvita, jotta jalat säilyvät ehjinä.

Se on varmaan meidän ravitallien kasvattien "ongelma", että kaikki ympärillä pyörivät ratsut näyttävät lihavilta. Silmä tottui silloin aikoinaan treenattuihin ja hyvin ruokittuihin suokkiatleetteihin. Sellaiseksi haluan Selmankin joskus saada: lihaksia pullistelevaksi, kiiltävä kylkiseksi suoritushevoseksi. En siis aio lisätä sille ruokaa läskin toivossa vastaisuudessakaan, jollei kylkiluut ala joskus pilkottaa silmin havaittavasti.

Hevosen painon arvioiminen onkin sitten vielä juttu erikseen. Tavallinen riviharrastaja tarvitsee hevosensa painoarviota ainakin madotuksen aikaan tai muuten lääkinnän takia, mutta vetokisoja harrastavat tarvitsevat tietoa myös muuhun tarkoitukseen. Yllä olevassa Hippoliksen linkissä on tosiaan painolaskuri, joka laskee painon hevosen rinnanympäryksen mukaan. Selman rinnanympärys oli kantakirjaushetkellä 180 cm ja tuolla laskurilla sen paino olisi ollut 490 kg. Kantakirjatessa T-puolelle vetokokeella hevosen paino koitetaan arvioida mahdollisimman tarkasti, koska vedettävä kuorma rakennetaan painoon suhteutettuna. Hippoksella on oma taulukkonsa, jossa ensin lasketaan yhteen säkäkorkeus+rungon pituus+lautasten leveys ja tälle summalle on määrätty sitten arviopaino. Selman mitat osuivat 580 kg kohdalle ja sen mukaan kuorma sitten tehtiin (eihän tuossa ole kuin melkein 100 kilon heitto verrattuna painolaskurin arvioon...). Itseäni jäi tuo hiukan kaivelemaan, sillä Selma on todella ulkolonkkainen ja takapuolen leveys mitattiin leveimmältä kohdalta, eli noiden lonkkaluiden mukaan. Jäi tunne, että kuorma tuli liian raskaaksi, mutta ehkä olen väärässä. Tällä esimerkillä halusin kertoa, ettei kannata luottaa siihen rinnanympärysmittaankaan ihan sokeasti. Se minusta näyttää puolestaan liian vähän. Oma arvioni Selman painoksi normaalissa treenikunnossa on noin 550 kg. Mutta arviot on arvioita.

Kun edesmennyt ruunani Kaurahattu kävi vetokisoissa, siellä kaikki hevoset punnittiin autovaa'alla, mikä oli hyvinkin silmiä avaava kokemus! Toisin kuin Selma Haksu-vainaa oli lyhyt, tiivisrunkoinen ja hyvin tehokas rehunkäyttäjä, lihoi helposti. Se oli vain 153 cm korkea, mutta hirvittävä sotanorsu edestä ja oli myös lihonut laitumella ennen tuota punnitusta. Se painoi 520 kg (pari kuvaa noista vetokisoista löytyy täältä). Koska se oli tuplasti rotevampi edestä kuin Selma ja myös lihava, on minun tässä valossa vaikea niellä Selman painoksi keväällä 2010 580 kg. Pitänee kuskata se joskus autovaa'alle, ehkäpä vetokisojen yhteydessä. ;)

Loppufiilistelyksi ja treenihaaveilun tueksi kuva viime keväältä. Voi voi.. Kunpa se pieni syntyisi terveenä ja mammakin selviäisi ongelmitta ja päästäisiin taas touhuamaan kohti tavoitteita!

Laura Polso sai kiimasta kankean Selman kulkemaan oikein sievästi. :)