Nähdessäni Selman myynti-ilmoituksen, kiinnostuin siitä heti. Se oli harvinaisen värinen (kulorautiaita suomenhevosia syntyi vuonna 2005 vain kolme) ja sen suku oli minusta miellyttävä. Jollekin muulle sen suku kertoo aivan eri asioita, mutta minulle merkittävät nimet olivat Toto, E.V. Johtotähti sekä Luonnos. Tuttu nimi oli myös tuo aiemmin mainittu Vieteri. Toto ja Luonnos merkitsevät minulle henkilökohtaisten kokemusten perusteella äärimmäisen kilttiä ja helposti käsiteltävää luonnetta. Kun olin 11-vuotias aloin käydä eräällä ravitallilla hoitelemassa hevosia ja siellä oli aikuinen totolainen ori, jota minä sellaisena pikkulikkana pystyin taluttelemaan kiimaisen tammalauman ohitse ja ähräämään linimenttejä ja villapinteleitä ystäväni kanssa sen jalkoihin toista tuntia oriin vain nukkuessa seisaaltaan. Toinen tällainen kiltti ori oli Luonnoksen pojasta Siruluonnosta. Tiedän, että on pöljää luoda mielikuva jostakin sukulinjasta yhden esimerkin perusteella, mutta olen toki kuullut sitten myöhemmin muidenkin totolaisten (ja tottilaisten) sekä Luonnoksen jälkeläisten olevan huippuluonteisia käsitellä. Selmakin on tästä elävä todiste.
E.V. Johtotähteä en edelleenkään ole turvatusten tavannut, mutta kasvattajansa Eevan kanssa olen puhelimessa turissut ja paljon on Selmassa Johtiksen hyviä piirteitä: palvelualtiutta ja herkkyyttä. Selman isä Hilto on kyllä mielenkiintoinen nimi suomenratsuja seuraaville, sillä monet suomenhevosten kenttä- ja estemestaruuksien kärkikahinoissa pyörivät hevoset ovat hiltolaisia: Hilton Jäpä, Tähti Ohjus, Hilton Ilo... Ei lainkaan huonoja sisaruspuolia meidän mammalla! ;) Selman hyppytekniikka ja laukka on voinut saada lisäpotkua isukilta, joka kuitenkin oli ravuri. Selman emä E.V. Valotar ei puolestaan tainnut elämänsä aikana saada koulutusta mihinkään ammattiin, mutta ennätti tehdä hienoja varsoja ennen liian aikaista kuolemaansa. Selman jälkeen syntyi jo kohu-oriiksi (isänsä Kiptonin harvinaisen suvun takia) noussut Tauno-Torsti, sitten Anisian Camomilla (i. Lerkkana) ja viimeiseksi jäänyt ori Johtavan Uni (i. Lerkkana)
Mitään juoksuhevostahan minä en etsinytkään, joten sillä ei ollut mitään merkitystä minulle millaisia nopeuksia Selman vanhemmat periyttävät. Ja toki halusin livenä käydä toteamassa tamman luonteen, rakenteen ja eritoten liikkeet. Eikä tarvinnut pettyä! Vieteri ja poikansa V.T. Ajatus jättävät elastisuutta raviin ja Selmalla löytyy siis Vieteri kahdesti ja V.T. Ajatus kerran, mutta neljännessä ja viidennessä polvessa, joten en niin tiedä minkä verran niillä on enää vaikutusta. Silloin pikkutallityttönä totolaista oria hoitaessani, samaisella tallilla oli myös vieteriläinen siitostamma jonka jälkeläisiä valtaosa tallin asukkaista oli. Tamma oli aika kovaluontoinen, mutta toimiva ja rehti, niin kuin olen ymmärtänyt itse Vieterinkin olleen. Kannattaa muuten lukaista Kaarlo Partasen kirjoittama kirja Vieteristä!
 |
| Voi kun odotan jo tätä ihanaa näkyä tulevaksi taas! |
Selman sulhasten valinta onkin sitten vähän kinkkisempää puuhaa, jos ja kun haluan noudattaa alle 5% sukusiitospolitiikkaani sekä vältellä valtaoriita. Kaikki Ypäjän Kelmistä polveutuvat oriit käyvät yleensä Selmalle, mutta niitä saa harvemmin siirtona ja niin kauan kun Selma on minulla aktiivikäytössä, en raski kiikuttaa sitä toiselle puolelle valtakuntaa moneksi viikoksi. Myös Lerkkana ja poikansa Savelan Hemuli sekä Anisian Alvar (joka on muuten ihanan valmentajani omistuksessa!) ovat mahdollisia. Pellervolaiset käyvät myös ja pilvenpoikalaiset, mikäli emäpuolella ei sitten ole jotakin mitä en halua. Pellervolaisista kiinnostaa Knuutilan Veikko ja veljensä, vielä kirjaamaton Knuutilan Väinö (joka asuu syntymäkaupungissani melko paljon lähempänä kuin Veikko). Onhan niitä oriita muitakin ja sukupostin Dream Pedigree onkin lempileluni. Toki suku ei voi olla ainoa asia mitä oriista katsotaan, rakenne ja jalka-asennot ovat myös minulle tärkeitä, eikä liikkeetkään saa olla liian maahansidotut. Selmalla ei onneksi ole rakenteessa hirveästi sanomista; miinuksia ovat ahdasasentoiset takajalat (hivuttaa käynnissä), hieman supussa olevat etujalat, avo runko (=läpipasko), lyhyt lautanen, kapeat reisilihakset ja lihasköyhä selkä sekä lanne (tämä asia on kyllä korjaantunut huimasti viimeisen vuoden aikana). Ei siis mitään suurempaa virhettä, kuten sapelit etujalat tai käyrät kintereet.
Toistaiseksi Selma tekee vain tilausvarsoja, sillä joudun pitämään sitä vuokratallissa, eikä talouteni riitä elättämään varsaakin, vaikka tällä kylällä karsinavuokrat ovatkin vain 300-350 e/kk. Selman esikoinen ori Seliseli Kuupeli eli Seppo sai alkunsa niin, että ystäväni joutui lopettamaan molemmat omistamansa hevoset ja minulla taas oli Selman ostohintaan kuuluen mahdollisuus teettää varsa Jaapelista (ostin siis Selman Jaapelin omistajalta). Jaapeli oli ainoan kerran sinä kesänä saatavilla siirtona, joten päätimme koittaa varsaa joka vaihdettaisiin ystäväni nimiin heti tunnistuksen yhteydessä. Ystäväni toivoi orivarsaa, joka ei olisi tasaisen punarautias ja jolla olisi päässä joku vähän erikoisempi merkki, ei sellainen sutilla vetäisty läsi niin kuin Selmalla. Kaikki sujui mallikkaasti ja syntyi täysin toiveiden mukainen, suloinen, erisukuinen varsuli jonka sukusiitosprosentti on 3,7%. Jälkeiset tosin jäivät kiinni liian pitkäksi aikaa ja siitä syntyi ikävää jännitystä, mutta onneksi siitä selvittiin eläinlääkärin hyvällä ammattitaidolla. Sepon nimi on saanut paljon kommentteja aikaan lähipiirissä. Seliseli -alku on omistettu tälle ystävälleni, koska hän on kova selittelemään ja selittämään. Kuupelin keksi puolestaan rakas miehenkörilääni hieman kyseenalaisella sanakäännöksellä, jota en tähän laita! Mutta lapset rakastavat rallattaa tuota nimeä ihan loputtomiin.
 |
| Seppoa kutkuttaa. <3 |
Nyt odotettava varsa on tilausvarsa toiselle ystävälleni ja entiselle luokanopettajalleni Kainuun Ammattiopistossa (valmistuin sieltä hevospainotteiseksi luonto-ohjaajaksi vuonna 2011). Isäoriiksi hän haaveili jotakin Kelmin jälkeläistä esimerkiksi Jaimea. Kysyimme Silvolan Elmeriä, mutta sen siemen ei kuulemma kestä pitkiä siirtoja, joten lopulta käännyimme Herkko Hurmauksen puoleen. Selma tiinehtyi toisella siemennyskerralla ja siellä se rakkauskirjeen hedelmä nyt potkii terhakkaasti.
Tämän varsan synnyttyä pidetään mammailusta taukoa sen verran että saadaan Selma ratsukantakirjaan ja mielellään kisatuloksia aluetasolta ainakin heB ja 95 cm tasolta ennen kantakirjauskokeisiin menoa. Katsotaan miltä ensi kesänä alkaa näyttää. Jospa selvittäisiin nyt ilman tapaturmia.
 |
| Uljas Turjake eli Seliseli Kuupeli |
