torstai 22. toukokuuta 2014

Varsojen jalka-asennoista

Koulussa oli hyvinkin ajankohtaisesti laitettu viimejaksolle paljon oppia varsojen jalka-asennoista ja virheasentojen korjaamisesta. Meidän ei tietenkään ole tarkoitus itse oppia korjaamaan virheasentoja vaan hevosalan ammattilaisina näkemään milloin on tarve kutsua tämän taidon omaava ammattikengitysseppä paikalle. Opettajana meillä tässäkin kavioihin liittyvässä aiheessa oli kengitysseppä Jukka Kemiläinen. Hän on korjannut pahankin näköisiä asentovirheitä ja näytti meille kuvasarjoja joista paraneminen kävi ilmi. Todella upeaa työtä! Lisäksi luokassa kiersi ruotsalaisen kengitysmestarin, Uno Yxklintenin kirjoittama kirja Varsan jalka-asentojen korjauksen ABC, joka oli aivan uskomattoman hyvä opus valaisevine kuvineen.

Pääpointit pikkuvarsojen jalkojen korjauksesta ovat:

- Numero 1 on aina varsaa katsottaessa varvasakselit. Tarkoittaa siis edestä katsottuna sitä, että jos polven keskipisteestä kavion keskipisteeseen voi vetää suoran viivan niin että vuohisenkin keskipiste osuu linjalle, on varvasakseli suora. Kaikki tältä linjalta poikkeavat asennot kuluttavat pientä ja vielä kehittyvää kaviota eri tavalla ja niitä täytyy huoltaa tiheämmin. Elämän alkuvaiheessa näitä pystytään johonkin pisteeseen korjaamaan. Sivusta arvioidaan voimakkaasti sapelin tai kokkapolvisen korjauksen tarvetta.

- Ensimmäinen toimenpide (vuolu, liimakenkä..) tehdään aikaisintaan 2 viikon iässä, siihen asti siis tilannetta vain tarkkaillaan. Jos asennot ovat hyvät, ensimmäinen tarkastusvuolu voidaan tehdä 1 kk iässä. Kavioita kannattaa nostella tietenkin jo parin viikon iästä alkaen. Kuukauden iässä voidaan terveellekin varsalle tehdä Yxklintenin suosittelema toimenpide, jossa tasataan takakavioiden kärjet. Ihan siis vain raspataan "tylpäksi". Tämä aiheuttaa sen, että kavio pyörähtää varsan liikkuessa paremmin ja takaosan lihaksisto pääsee kehittymään vahvaksi ja voimakkaaksi. Aikuiselle tätä ei tietenkään enää voida tehdä, mutta varsalle tehtynä vaikutukset säilyvät loppuiän. Missään vaiheessa varsan takakavioiden ei pidä antaa muodostua suipoiksi. Siitä seuraa heikot takapään lihakset.

- Mikäli vastasyntynyt varsa mutkikkaista kintuistaan huolimatta seisoo kuitenkin koko kavionpohjillaan, ei ole paniikkia. Jos se seisoo vuohisillaan ja kaviot eivät ota maahan, on välittömästi otettava yhteys taitavaan seppään. Vuohiset menevät vereslihalle niin kävelystä kuin suojakääreistäkin. Sama juttu jos se kävelee pelkästään kavion kärjellä tai kannalla.

- Jos liimatukikenkää joudutaan (sepän toimesta) käyttämään oikomishoitona, sen EHDOTON maksimi aika olla paikallaan on 10 vuorokautta. Pikkuvarsan kaviot kasvavat niin valtavaa vauhtia, että liian pitkäksi ajaksi jätetty liimakenkä tekee suurta vahinkoa puristaessaan muokkautuvaa kaviota.

- Varsan ollessa varustettu jaloilla joissa on pahoja asentovirheitä, sitä ei pidä laittaa laitumelle. Sitä on seurattava talliolosuhteissa ja tarhattava tasaisella, suoralla pinnalla. Kovalla pinnalla liikkuminen on myös eduksi, mutta ei nyt tarvitse tarhaa lähteä asvaltoimaan kuitenkaan... Käytävälläkin voi liikkua aina kuin mahdollista.

- Lieviä virheasentoja kuten suppuvarpaisuutta, hajavarpaisuutta, liian pystyä vuohista jne voidaan korjata pelkästään vuolulla eikä liimakenkää tarvita.

- Jos pikkuvarsan etujalat ovat niin voimakkaasti kokkapolviset (koukkupolvet), että se kävelee kavioidensa kärjillä, sen koukistajajänteet ovat takaa liian kireät. Tätä pystytään helpottamaan kavioihin liimattavailla tukipaloilla ja käsin hieromalla (vedetään jänteitä jalan takaa polven alta vuohista kohti päivittäin useita kertoja), mutta vaikeissa tapauksissa voidaan joutua turvautumaan siteiden katkaisuun.

- Ensimmäisen talven aikana kaviot vuollaan n. 6 viikon välein.

Selväksi tuli, että paljon on pelastettavissa, mutta jos harrasteratsua kasvattaa, niin täytyy kyllä miettiä onko järkeä laittaa tuhansia euroja ensimmäisen vuoden kavion hoitoon. Tämä siis koskee liimatukikengillä hoidettavaa vaikeasti asentovirheistä varsaa. Nuo kengät nimittäin maksaa jo 100 e/pari. Vai oliko se kappale... No, kallista lystiä kuitenkin kuten ammattisepän työkin.

Suomen Hevosenomistajain Keskusliitto ry:n sivuilla on opettajamme kirjoittama vanha artikkeli aiheesta. Ainoa muuttunut info hänen sanoihinsa on tuo liimakengän paikallaan pitämisen maksimiaika. Artikkelissa hän sanoo 3 viikkoa, mutta uusin tieto oli nyt siis ehdottomasti 10 vrk. Ja sopii se paremmin maalaisjärkeenkin, kun katsoo jo tuon Huldankin kavion kasvuvauhtia..

Josta päästäänkin omaan arkielämään taas. Kun lähdin Hinkulaan olin hieman huolissani Huldan etujalkojen sapelisuudesta. Tai lähinnä siitä, että mistä tiedän oikeneeko ne itsestään vai pitääkö niille tehdä jotain ja jos pitää niin milloin. No, näihin kaikkiin sain vastauksen. Oikenee, ei pidä ja jos olisi pitänyt niin 2 viikon iässä. ;) Seuraavassa kuvat joista näkee kuinka luonto hoitaa asiat ihan itse muutamassa päivässä:

Huldan etuset 11.5. 2014

11.5.2014
Ja kun hoitona käytettiin pelkkää tissimaitoa:

Ja näkyvä muutos vain 10 päivää myöhemmin, 21.5. 2014

Huldan varvasakselit tarkistin heti kun Hinkulasta tallille kerkesin. Ja suoralta näyttää, vai mitä?

21.5.2014

Sahapukkiasento on varsoille tyypillinen kehittymättömän rinnan takia. Samoin on tavallista, että koko jalka kyynärpäästä kavioon osoittaa ulospäin. Tämä oikenee kyllä kun varsa rotevoituu.

Mukavaa ymmärtää näitäkin asioita taas hitusen enemmän. Vielä on silmää harjoitettava tunnistamaan jalkojen virheitä aikuisillakin. Eikun vain näyttelyitä kiertämään ja kyttäilemään toisten varsoja. ;)

2 kommenttia:

  1. Kiitos jälleen tästäkin asiapitoisesta pläjäyksestä! Tykkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos että tykkäät! :D Tämä on hyvä tapa järjestellä omaankin päähän opittua asiaa.

      Poista

En tietoisesti julkaise minkäänlaista perustelematonta negaa, sitä saa elämässä vastaansa muutenkin. Tämä on minun muumimaailmani. ;)