Mäkitreeni käytännössä osa 1

Ajamalla tekemäni mäkitreeni tapahtuu läheisen vaaran rinnettä ylös hölkkäämällä ja alas kävelemällä. Aloitan hölkkäämisen heti kun alkukäynnit ja maantien ylitys on tehty, ja hölkkää vaihtelevassa maastossa tulee näin ollen putkeen (yhtä jyrkkää alamäkeä lukuunottamatta) 3,4 km. Siinä kohtaa tulee kääntöpaikka ja tie jatkuu ylös vaaralle. Tästä alkava hölkkäveto on 550 m pitkä. En osaa sanoa kuinka paljon korkeuseroa tulee, mutta koko tuo 550 m on nousua, välillä jyrkempää ja välillä loivempaa ja pistää tehokkaasti tahdin hyytymään, housut vaahtoamaan, ponnistuslihakset pullistelemaan ja hengen puuskuttamaan. Ylhäällä siirrytään käyntiin ja kävellään alas kääntöpaikalle.

Vaaran päällä matkalla alas. Ja hapoista huolimatta Selmaa ei olisi huvittanut kävellä...

Kuvastakaan ei oikein hahmotu rinteen jyrkkyys tai loivuus..

Pinkillä verkkamatka ja oranssilla veto.

Tavoitteeksi olen asettanut että Selma jaksaa hitaalla hölkällä mennä tuon rinteen ylös viisi kertaa peräkkäin, kävellen sen aina alas. Ennen epämääräistä epäpuhtausepisodia se mentiin terhakkaasti jo neljästi ylös. Tänään mentiin vain kahdesti, vaikka tiesin että olisin voinut pyytää kolmesti, mikäli pohja olisi ollut kuiva ja napakka. Nyt koko reissun ajan se vaihteli välillä upottavasta märästä hiekasta lumen kautta kuivuneeseen pohjaan. Pohja oli siis raskas koko reissulla, joten kaksi kertaa saa riittää kunnes kuivuminen tapahtuu.

Ennen kuin aloin höylätä rinnettä vetoina, ajattelin että Selma on hommaan "liian fiksu" ja kieltäytyy viimeistään kahden kierroksen jälkeen enää lähtemästä ylös. Mutta sepäs tykkääkin touhusta ja aina itse tarjoilee kääntöpaikalle menoa ja kun saa käännettyä takaisin rinteeseen, se jo pingahtaa raviin. Sama koskee kaikkia tallin lämminverisiä joilla samaa treeniä on tehty.

Hikihän siinä hommassa tuli!

Selmalla kyllä virtaa riitti niin paljon, että koko loppukäyntien ajan sai neuvotella että kävelläänkö vai ravataanko. Käveltiin. Suihkun jälkeen humppatukka sai päälleen villaloimen ja vuorittoman sadeloimen. Tänään oli aika viileä päivä, ajon aikaan 4 astetta, mutta iltapäivästä lämpeni sitten.

Hevosen valmentaminen

Tallimestarin opintoihin kuuluu myös hevosen valmennusfysiologia. Aihe on minulle hyvin rakas ja yksi mielenkiintoisimpia.

Hevosen valmennuksen tarkoitus on hyödyntää hevosen perimässä olevat mahdollisuudet ja hioa sen elimistö huippukuntoon. Valmennukella parannetaan hevosen koordinaatiota, kestävyyttä, hyvää energiantuotantokykyä ja lihasvoimaa. Hevosen perinnöllisesti heikoin ominaisuus määrää kuinka hyväksi suorittajaksi se tulee ja tätä heikointa ominaisuutta on erityisesti kehitettävä.

Valmennuksessa olennaista on säännöllisyys ja nousujohteisuus. Elimistön on kehittyäkseen saatava säännöllisesti vaihtelevaa ärsykettä. Harjoituksen rasittavuutta sekä määrää on asteittan lisättävä.
Valmennuskaudet jaetaan peruskuntokauteen, kilpailuun valmistavaan kauteen ja kilpailukauteen.

Peruskuntokausi

Peruskuntokaudella kehitetään hevosen perusvalmiuksia, aineenvaihduntaa sekä lihaksiston ja hermoston suorituskykyä. Se vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä ja on erityisen tärkeä nuorille hevosille. Hevosen peruskestävyyttä ja perusvoimaa kehitetään ja kauden lopussa mukaan otetaan kullekin lajille tyypilliset harjoitukset. Täytyy muistaa, että lihaksisto voi kehittyä nopeammin kuin jänteet, siteet tai nivelet ja tästä voi seurata jalkaongelmia mikäli asiaa ei tiedosteta.

Kestävyysharjoittelulla luodaan pohjakunto. Harjoitusta tehdään vähintään 15 min/työjakso ja työjaksoja voi olla useita. Kestävyysharjoituksessa syke nousee selvästi yli leposykkeen mutta pysytään anaerobisen rajan alapuolella eli aerobisella alueella (hevonen poistaa maitohappoa enemmän kuin sitä muodostuu). Peruskestävyysharjoituksessa syke on 140-170 kertaa minuutissa (leposyke hevosella on n. 24-40 krt/min). Aerobinen tehoalue on 160-180 krt/min.

Intervalliharjoitus on jaksottaista harjoittelua jossa syke kohoaa jopa maksimiin (n. 230-250 krt/min). Vetojen välillä on osittainen tai täydellinen palautuminen joissa syke laskee anaerobisen puolelle. Harjoitukset ovat nopeus- tai voimaharjoituksia. Näiden harjoitusten tarkoitus on nostaa hevosen anaerobista kynnystä eli se pystyisi poistamaan maitohappoa yhä suuremmilla sykkeillä. Anaerobinen kynnys vaihtelee yksilöittäin 180-210 lyöntiä minuutissa. Kun tämä raja ylittyy, lihassoluissa muodostuu enemmän maitohappoa kuin sieltä pystyy poistumaan ja hevonen alkaa väsymään.

Voimaharjoitus

Nopeusharjoitus

Kilpailuun valmistava kausi

Kilpailuun valmistavalla kaudella kehitetään lajivalmiuksia. Ravihevosella aloitetaan hiitit, estehevosella rataharjoitukset jne. Kokonaisrasitus on harjoituksissa korkea. Oikea levon ja rasituksen suhde on tärkeä, sillä levon aikana treenin tulos kehittyy.

Kilpailukausi

Kilpailukaudella ylläpidetään saavutettua kuntoa ja huippukunto ajoitetaan toisaalta juuri kilpailukaudelle. Rasituksesta palautuminen on tärkeää ja hevosen psyykkisiä ominaisuuksia pyritään kehittämään.

Kestävyysvalmennus

Kestävyysvalmennus koostuu useasta osa-alueesta ja jokainen niistä parantaa hevosen puskurikapasiteettia. Mitä parempi puskurikapasiteetti hevosella on, sitä vähemmän sama maitohappomäärä laskee lihaksen pH:ta.

Eniten harjoitetaan peruskestävyyttä ja vauhtikestävyyttä jotka tapahtuvat anaerobisen kynnyksen alapuolisilla sykkeillä. Kovemmilla sykkeillä harjoitetaan maksimikestävyyttä ja nopeuskestävyyttä.

Peruskestävyysharjoitus on pitkäkestoinen, 2-4 x 10-30 min, syke on n. 120-150 krt/min ja käytössä ovat hitaat lihassolut. Tämä tarkoittaa käytännössä siis rauhallista ravia ja kävelyä vaihtelevissa maastoissa 3-4 kertaa viikossa (kunnonkohotuskaudella) tai 2-3 kertaa viikossa (ylläpito). Tämä on turvallisin tapa laihduttaa hevosta ja lisäksi se kehittää notkeutta, voimaa, ketteryyttä ja tarkkaavaisuutta. Peruskestävyysharjoittelu myös kasvattaa sydämen iskutilavuutta ja lisää kudosten hapen sekä energian saantia avaamalla lihasten hiussuonistoa.

Vauhtikestävyysharjoitus on aerobinen tehoharjoite jossa työhön osallistuu hitaiden lihassolujen lisäksi myös nopeita soluja. Syke on 130-180 krt/min. Harjoitukset tehdään intervallityyppisesti 5-15 minuutin vedoilla palauttaen vetojen välillä. Palautus kestää yhtä kauan kuin veto. Esimerkiksi 3 minuuttia laukkaa - 3 minuuttia käyntiä/hidasta ravia = yksi veto ja yksi palautus. Intervallien sisällä on hyvä tehdä temponvaihteluita ja rasitustasoa (vetojen määrää tai pituutta tai molempia) on nostettava pikkuhiljaa. Vauhtikestävyysharjoittelu vahvistaa tukikudoksia, kehittää verenkiertoelimistöä (hiussuonitus lihassolujen ympärillä paranee ja verisuonten koko ja veren kokonaismäärä kasvaa), vahvistaa sydänlihasta ja hitaiden lihassolujen lisäksi nopeita lihassoluja.

Maksimaaliset- ja nopeuskestävyysharjoitukset koskevat lähinnä ravihevosia, laukkaratsuja sekä kenttähevosia. En paneudu niihin nyt sen tarkemmin.

Voimaharjoitukset

Voimaharjoittelu on lähellä kestävyysharjoittelua. Voimaa tarvitaan kaikissa urheilusuorituksissa. Hevoselle ei tehdä maksimivoimaharjoitteita ja voiman ylläpitoharjoituksetkin tehdään vain kerran viikossa. Voimaharjoitukset kasvattavat lihassolujen kokoa, niiden määrä ei lisäänny.

Yleisvoimaharjoitus on aerobinen työskentelyä. Jo peruskuntoharjoitukset sisältävät usein yleisvoimaharjoituksia.

Kestovoimaharjoituksilla parannetaan hevosen lihasten verenkiertoa ja hiussuonistoa. Lihasten motoriikka kehittyy, mutta maitohappoa ei vielä synny. Kestovoimaharjoitus ylämäkeen ilman vastusta: mäen kaltevuus 5%, hidasta ravia 5 x 500 m, palautus vetojen välissä 3-5 min. Syke vedon lopussa n. 210 krt/min.

Nopeusvoimaa kehitetään lyhyemmällä kestolla ja suuremmalla vastuksella.

Yleisvoimaharjoittelua peruskuntokaudella.

Kestävyysvoimaharjoittelua.

Nopeusvoimaharjoittelua jyrkkään mäkeen käynnissä.

Mistä voimaa?

- vastuskärryt
- mäkiset maastot
- hangessa kahlaaminen
- pehmeä ja upottava pohja (esim. hiekka)
- reki
- erilaiset lisäpainot
- laukkapyrähdykset
- sarjaesteet
- matalat hypyt sarjoina
- maapuomit/kavaletit
- työajo

Selkeitä voimaharjoitteita tehdään voimankasvatusvaiheessa max 2 kertaa viikossa. Liiallinen voimaharjoittelu heikentää lihasten kestävyysominaisuuksia. Maaston kuormittavuutta ei kannata aliarvioida, sykkeet nousevat hyvinkin nopeasti ylämäissä. Huolellinen verryttely ja jälkiverryttely täytyy muistaa aina ja harjoitusten tehoja on nostettava asteittain. Nuorella hevosella voimaharjoittelu on aloitettava erityisen varovasti. Myös ruokinta on oltava kunnossa, jotta paukkuja riittää. Hevosen rakenne voi myös olla esteenä voimaharjoittelulle: käyrät kintereet ja jänispatit kipeytyvät herkästi.

Ratsastus voimaharjoituksena

Ratsuhevosen vatsalihakset ja pitkät syvät lihakset tuovat takapään alle. Kokoamalla saadaan staattinen rasitus. Jumppasarjoilla dynaaminen rasitus. Kouluratsastusliikkeiden toistojen määrää lisäämällä rasitus kasvaa.

Kokoamisen harjoittelua. Staattista voimaa.

Verryttely ja suorituksesta palautuminen

Verryttelyn tarkoitus on valmistella hevosen elimistö tulevaan suoritukseen. Hevosen ruumiinlämmön nousu 39-40 asteeseen parantaa lihasten toimintaa sekä lisää jänteiden ja nivelsiteiden notkeutta. Verryttely alkaa käynnillä, jatkuu ravilla ja lopussa voi olla nopeita spurtteja. Kesto ja tempo riippuu ilman lämpötilasta ja hevosen ominaisuuksista. Lämpimällä säällä lyhyempi verkka, pakkasella pidempi, kuumalla hevosella lyhyempi ja rauhallisempi ja laiskalla pidempi sekä spurttailevampi jne. Verryttelyssä aineenvaihdunta ja verenkierto vilkastuvat, lihasten ja elimistön lämpötila kohoaa, lihasten yhteistyö paranee (koordinaatio), vammautumisalttius vähenee ja hevosen psyyke virittyy suoritukseen.

Loppuverryttely on erittäin tärkeä. Tarkoituksena on palauttaa elimistö ja lihaksisto mahdollisimman lähelle lepotilaa. Liike edistää maitohapon poistumista elimistöstä, joten ravaamalla rauhallista hölkkää palautuminen nopeutuu verrattuna pelkkään kävelyyn heti rasituksen jälkeen. Kovasta rasituksesta palauttelu kestää vähintään 30 minuuttia josta noin 15 min hölkkää ja 15 min käyntiä. Heti raskaan suorituksen jälkeen ei hierontaa eikä venyttelyä. Juottaa sen sijaan voi piankin, kunhan vesi on vähintään 15 asteista.

Hikoilu ja elektrolyytit

Hevonen hikoilee 5 litraa päivässä, rasituksessa 8-12 litraa. Hevosen hiki sisältää runsaasti suoloja ja kivennäisaineita eli elektrolyyttejä. Jos nestehukka korvataan pelkällä vedellä, solun ulkoisen nesteen suolapitoisuus laskee joka aiheuttaa lihaskramppeja. Hevoselle voi juottaa elektrolyyttijauheista tehtyä juomaa tai tehdä itse halvempaa versiota:

Vajaa 1 dl melassisiirappia
Vajaa 1 dl Pansuolaa (sis. mineraaleja ja on "laimeampaa" kuin tavallinen suola)
10-15 l lämmintä vettä
 Sekoita ja valmista!

Suolaan kannattaa totuttaa vähän kerrallaan, jos hevonen ei ole tottunut sitä melassiveteensä saamaan. Suolaa voi muutenkin huoletta lisätä hevosen ruokintaan, sillä ne eivät kärsi verenpainesairauksista tai vastaavista. Harrasteratsulle voi syöttää merisuolaa 2 rkl/pv.

Selma hikoillee erittäin helposti ja runsaasti. Aineenvaihdunta ainakin pelaa. ;) Ja koska omistaja vastustaa klippausta, niin sitten loimitellaan.

Baana auki! (Videoita)

Koska kenttä on tällä hetkellä sateiden jälkeen estetreenien kannalta käyttökelvoton, otimme korvaavaksi treeniksi laukkaa ravidalla. Ajoin kirittäjänä Sannilla ja Sari kirmaili Selmalla perässä.

Punkkari etusuoralla.

Matkaa radalle on n. 4,5 km suuntaansa ja koska hölkkäsimme alkuun kaksi kierrosta (2 km) verryttelyksi, laukkasimme sitten vasempaan kierrokseen 3 km putkeen, kävelimme puoli kierrosta ja laukkasimme 2 kierrosta oikeaan, ravailimme ja laukkasimme vielä yhden kierroksen plus ravasimme yhden, kertyi kilometrejä huomaamatta lähemmäs 18. Reissuun kului 1h 20 min ja käynnin vauhti vaihteli 5,7 km/h - 6,7 km/h, ravi oli välillä 9,4 km/h - 18,6 km/h ja laukka 21,4 km/ - 34,5 km/h. Nämä siis koskee Selmaa, Sanni toki meni ravia koko ajan yhtä pientä laukkahyppyä lukuunottamatta. Hyvin jaksoivat tytöt, kuumua jaksoivat ihan loppuun asti. Kotona tosin seisoi sitten kaksi hyvin rauhallista kavioeläintä pestävänä. ;)

Meillä oli alunperin tavoitteena laukkuuttaa Selmaa 2 km suuntaansa ja oikeassa kierroksessa se tuntuikin riittävältä. Ensimmäisen kierroksen se jaksoi laukata reippaasti pysyen Sannin perässä, mutta toisella kierroksella alkoi vähän jäädä ja me himmailtiin sitten myös Sannin kanssa. Välikäyntien ja hengähdysten jälkeen kun vaihdettiin suuntaa se sitten painalsikin 3 km todella hyvin Sannin perässä. Otin vain suorille vähän vauhtia lisää ja hiljensin suoran lopussa. Hienosti kiri Selma. Alma saatiin videoimaan vasta kaiken tämän jälkeen, joten  juostiin malliksi se puuttuva kilometri vielä vasempaan.

Matkalla radalle. Hirvittävän isoja ja herkullisen näköisiä puolukoita, mustikoitta ja tatteja... Vaikea keskittyä liikenteeseen. ;)

Minä vieraissa.

Sivusta on todella hauska katsoa kuinka Selman koko kroppa työskentelee laukassa. Todistettavasti sen ristiselän jäykkyys on hävinnyt mukavasti laukkatreenin myötä (samoin kuin se monttu ristiselässä) ja tein kuvaamaani videoon hidastuksia ihan vain sitä varten että voin katsoa miten esimerkiksi takapää liikkuu tai selkä tai kuinka vatsalihakset supistuu tai miten se tasapainottaa liikettä kaulallaan... Hyvin mielenkiintoista! Musiikkia piti lisätä kauhen suhinan ja kolinan takia. :D Tosin nyt jäi pois jännittävä keskustelu siitä, että hanskani putosi kuvauksen aikana.

VIDEO

Lopuksi Alman kuvaamat pätkät maalisuoralta:

VIDEO

Eilen kävin Selman kanssa kärriajelulla lähestulkoon vuoden tauon jälkeen! Se ei mahtunut enää mahansa kanssa aisojen väliin loppuvuodesta ja sitten piti odottaa kenkiä. :) Nyt se onnistui! Matkaa tuli n. 9 km joka mentiin kokonaan höpöhölkkää aika tarkalleen 13,7 km/h - 17,7 km/h. Yllättäen kotiin päin ravi oli vauhdikkaampaa. ;) Käynti oli n. 7  km/h. Todisteena on pieni pomppiva video, josta käy myös ilmi miten vastuuttoman rennosti otan Selman kanssa... Löysin ohjin (liian lyhyillä ohjilla vieläpä, ohjaslenkit on jossain pyllyn paikkeilla..) humputellaan ja toisella kädellä kuvataan kun auto tulee vastaan. Aijai. Noh, täytyy sanoa, että toimin näin VAIN ja ainoastaan Selman kanssa. Luotan siihen 99,9% ja jos se 00,1% prosentin todennäköisyydellä tapahtuva vahinko sattuu, niin  olen sen ansainnut. Sitä, että kuvasin Selmaa samalla kun ajoin Sannia, ei lasketa koska raviradalla ei tule autoja vastaan! :D Ja ohjatkin oli jopa tarpeeksi pitkät.

KÄRRYTTELY VIDEO

Oli kyllä ihanaa päästä ajamaan Sempulalla niin pitkän tauon jälkeen. Ja mammakin hölkytteli hyvin tyytyväisenä. Iso hiki tuli, mutta ei se haittaa kun suihkuun pääsi.

Puoliksi purettuna jo. Uudet pehmusteetkin koeajettiin. :)

Paluu koulusta ja estetreeniä (Video)

Eilen kotiuduin taas kolmipäiväiseltä lähijaksolta jonka aiheita oli tällä kertaa ruokinta, jalostus, valmennusfysiologia sekä kengitysharjoitukset. Huippuantoisaa siis jälleen kerran! Kirsikkana kakussa oli päivä Terttu Peltosen kanssa! Olin innoissani kuin pikkutyttö! :D Ensin oli Tertun luento hevosjalostuksesta ja sen kehityksestä Suomessa ja sitten pääsimme lemppariaiheeseeni eli hevosten arvosteluun. Meillä oli tallissa neljä hevosta, suokkeja ja lämminverisiä, joista kolme Terttu arvioi aivan normaalisti niinkuin hän arvioi Hippoksen näyttelyissä. Me kirjoitimme Tertun arviot ylös ja voi pojat se oli niin minun juttuni! Pakko päästä joskus näyttelyn lautakunnan jäseneksi! Neljäs hevonen oli sitten meille "tehtävänä" eli kukin teimme itse saman arvostelun, tyypit, runko, jalat, kaviot, käynti ja ravi. Ja sitten Terttu antoi "oikeat vastaukset". Ilahduttavan paljon näin oikeita asioita ja yksi antamani 8 oli Tertun mielestä 7 ja toisessa kohdassa toisin päin. Siitä se silmä vain harjaantuu!

Terttu tuomaroi myös ne näyttelyt joihin ollaan menossa. Tosin Huldan osallistuminen peruuntuu. Selman kanssa ollaan kyllä paikalla! Nyt minulla on sitten kauhea tukkastressi taas päällä... Pakko varmaan leikata sille irokeesi, kun on itse sen jo puoleen kaulaan asti tehnyt. Voi yäks ja byhyy. Ensi kesäksi hommaan jonkin sortin ötökkäloimen, ettei katko jouhiaan. Menin myös kukkahattuilemaan ja tilasin chian siemeniä. Hyöty ei varmasti ole suurin mahdollinen, koska alotan syöttämisen vasta nyt, mutta katsotaan jos syötän läpi talven ja koko ensi kesän, että miltä se tammuska näyttää sitten. Nytkin sen iho on aivan ehjä, häntäruodonkin iho on valkea ja joustava, mutta kutittaa silti. Mietin Selmalle tällaista kokovartalo kondomia. Saan aina hihityspuuskan kun katson tuota kuvaa, mutta näen sen jo sieluni silmin Selman päällä! Selmaa hankaa aina kaikki loimet lavoilta ja pelkään että hyönteisloimi hankaa myös. Tuo olisi sellainen todella joustava... Ihottumaloimella se ei tee mitään, koska ei sitä ötökät vaivaa. Mahaläppäkin on ihan turha, sillä ei sitä mahasta mikään ole syönyt. Eikä kyllä ryntäiltäkään. Lähinnä toivon loimen estävän esimerkiksi sen takakaviolla harjan katkomisen kaulalta. Katsotaan.

Hinkulan aikana Mira on ollut suloinen ja liikuttanut mammaa reippaasti. Tiistaina oli taas laukkatreenin vuoro ja Huldan jäädessä kotiin saivat Mira ja Selma limusiinikuljetuksen raviradalle Virvan ja Herzin kanssa.

Herzi ja Selma tykittelun jälkeen. Jukola vois tarjota meille kyllä talven porkkanat nyt tästä hyvästä. ;)

Laukkaa oli menty 1,5 km molempiin suuntiin. Seuraavana päivänä Mira meni koulua kentällä ensimmäistä kertaa ilman Huldaa ja se sujui ihan mukavasti. Selma oli ollut kyllä hieman tavallista levottomampi, mutta kuitenkin työn teko sujui.

Torstai oli vapaapäivä ja tänään oli sitten vuorossa maapuomivoittoiset treenit joissa lopussa hypättiin vielä yksittäistä estettä. Onnistuin paljastamaan blondin sieluni taas kerran ja jossain välissä luulin kameran olevan pausella kun se kuvasi ja kuvaavan kun se olikin pausella. Eli loppu videosta oli hiekan ja jalkojen kuvaamista ja hypyt oli jäänyt pois. Hyvä minä! Tajusin vasta kun estekorkeus oli 1 m. Sille otettiin vain kaksi hyppyä. Selma lähestyi hirvittävän rohkeasti ja luotolla, vaikka kyseessä oli sen inhokkipuomit. Molemmilla hypyillä se tuli aika pohjaan ja pudotti, mutta lopetimme treenit siihen, sillä Selman asenne oli aivan huippu. Liike oli myös tänään uskomattoman letkeää! Laukka on parantunut jo kahdesta raviratareissusta ihan huomattavasti. Kuvasin pelkkää laukkaakin videolle. Loppuraveissa Selma venytti myös hienosti, takajalat tuli todellakin alle!

VIDEO TREENISTÄ TÄSSÄ

Sari ei tiennyt miten keventää kun mamma pisteli menemään.

Hieno tamma. <3

Selma oli enismmäistä kertaa estetreeneissä ilman Huldaa ja homma sujui kyllä todella hyvin. Se ei hirnunut kertaakaan ja vaikka vauhtia piisasi, se oli kuulolla ja hallinnassa. Olipa helppoa kun ei tarvinnut varsaa vahtia ja varoa. Hulda oli nyt yksin tallissa ja kun salakuuntelin välillä, niin ihan hiljaista oli. Ja heiniäkin oli syöty. ;)

Ennen kouluun lähtöä sunnuntaina 17.8. olin elämäni ensimmäistä kertaa koulukisoissa sihteerinä. Se oli kyllä mukavaa hommaa myös! Seuramme järjesti kansalliset koulukisat Lieksassa ja sihteröin kaksi heB luokkaa. Oli mielenkiintoista kuunnella arviointeja ja jutella tuomarin kanssa. Keli oli mitä loistavin ja paljon sai ihastella kauniisti ratsastettuja hevosia.

Kilpailutunnelmaa tuomarin autosta. ;)