Seuraestekisat Lieksassa 28.9.2014

Tänään lähdettiin kisoihin ilman minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Selmalla kun tunnetusti on joko fiilis että hypätään tai fiilis että ei TODELLAKAAN hypätä. Korkeudet ei olleet ongelmallisia (70 ja 80 cm) koska kotona on menty sitä 90 cm:kin sujuvasti. Välillä.

Noh, kyytiin lastattiin jokatapauksessa Selma ja mamman entinen tarhakaveri Peikko. Hyvin muisti pariskunta vielä toisensa, alku hämmästelyn ja hörinän jälkeen alkoi tuttu "vanhan pariskunnan" mulkoilu ja luiminta. Kuitenkin Selma oli kisapaikalla Peikkoon sellaisessa napanuorassa, etten saanut sitä ruunan luota pois ollenkaan! :D

Seuranmestaruudet piti kisata ja joka luokassa paras suokki palkita, mutta mestaruudet saatiin vain junioreille, sennuja ei ollut muita kuin Sari kisaamassa. Sitä en tiedä miten suokkien palkitsemisen kanssa meni, niitäkään ei tainnut kuin kaksi olla koko kisassa.

70 luokassa Selma oli toisen verkkaryhmän ensimmäinen lähtijä eli nro 4. Verkassa hypättiin pahimmat mörköesteet ja kiellot tuli siellä käytyä läpi. Itse rata meni sitten jos nyt ei sujuvasti niin ainakin puhtaasti!

Kuva: Riitta Turunen

Kuva: Riitta Turunen

Kuva: Riitta Turunen

Rata kokonaisuudessaan VIDEOLLA TÄSSÄ.

Jokainen luokka arvosteltiin tyyliarvostelulla. Sari sai 30,5 pistettä ja päätyivät Selman kanssa jaetulle 4. sijalle 7 osallistujan joukossa.

Molemmat radat olivat samoilla esteillä, mutta järjestystä vaihdettiin:

 

 

80 luokassa Selma ja Sari starttasivat 3. Kauaa ei jännitystä piisannut, sillä Selma vaihtoi kuun pimeään puoleen ja kilesi heti ensimmäiselle esteelle ja sitten toiselle, joten hylky tuli.

80 cm HYLKYVIDEO

Eteenpäin ollaan tultu, sillä vuosi sitten Selma hyppäsi puhtaasti 60 cm luokan ja kielsi itsensä pihalle 70 cm:stä. :D Hohhoo.

Olen kyllä hurjan tyytyväinen Sarin ja Selman työhön. Tuo ei todellakaan ole helppo hevonen ja moni olisi jo lyönyt hanskat tiskiin (minut mukaanlukien). Neuvojia kyllä löytyy niistä jotka eivät ole tuon satulassa käynyt ja jotka eivät ehkä hoksaa sitä työn ja tuskan määrää jota Sari iloisesti tekee pöljän tammani eteen, mutta ne neuvojat joita kuunnellaan valkataan tarkkaan. Selma vaan sattuu olemaan sellainen polle, että kun se päättää olla hyppäämättä, on aivan sama miten sitä ratsastat kohti estettä, se kieltää. Mutta niin kauan kun Sarilla mielenkiinto riittää tuon vatipään kanssa, niin minä olen onnellinen. :)

Minä elementissäni. ;)

Lanausta, Huldan liikettä ja kisasuunnitelmia

Selma on huilinut näyttelykeikan jälkeen eiliseen asti, jolloin se kävi ensin maastossa alkuverkkana ja sitten Miran kanssa jumppaili kentällä. Se on melko vino niin päin, että työntää takapäätään vasemmalle. Toisella takasella se myös ottaa edelleenkin lyhyempää askelta, joka on peruja vuoden takaisesta pistohaavasta nivuseen. Miran tarkat silmät näkivät epäsymmetrian takaa katsoen reisilihaksissa. Jossakin vaiheessa Miran liisinkiruunan, Mustin, tulee hieromaan joku meille uusi tuttavuus, toivottavasti saadaan Selmakin siihen käsittelyyn.

Tänään oli vuorossa kentän lanaaminen ja voi pojat että olen oppinut jo handlaamaan homman aika hyvin! :D Ei jäänyt YHTÄÄN koskematonta viirua lanan jälkien väliin!! Uskomatonta, mutta totta! Selma myös on kunnostautunut irtiotoissa eikä rytki enää ollenkaan lanaa liikkeelle. Se on hoksannut että rauhallinen työntö liikauttaa kuorman mukavammin kuin länkiä vasten poukkoilu. Huippua.

Mira lanasi urat vielä lopuksi uudestaan, kun minulla alkoi jo kumpparit painaa. Sain parit kuvatkin napsittua.

Loppukävelytyksenä Mira ohjasajoi Selmaa ja jumppaili samalla väistöjä. Selmalla ei ole aiemmin sitä tehtykään, mutta selkeästi se sopi mamman putkiaivoille hyvin, koska nopeasti se oli aivan messissä hommassa.

Kisakalenteri näyttää tällähetkellä seuraavanlaiselta:

28.9. esteratsastuksen seurakilpailut (seuramestaruus), Lieksa/PiRat
 - 70 cm ja 80 cm /Sari

5.10. kouluratsastuksen seurakilpailut (seuramestaruus), Nurmes/PiRat
- heC Tutustumisluokan kouluohjelma (Rata A) ja heB:3 2009 /Mira

Odotukset eivät ole allekirjoittaneella kovinkaan suuret, mutta nähtäväksi jää miten käy. Pääasia että käydään vieraassa paikassa tekemässä jotain. Tämän vatipään kanssa tahkotaan varmasti aika kauan että voi edes haaveilla minkään sortin menestyksestä. Mutta parhaamme yritetään ja riittää mihin riittää. :) Ainakin riittää siihen että minä jännitän sydän kurkussa. Estekisoihin on jo ilmoituttukin.

Lopuksi vielä Huldan liikehdintää, kun isoveljeä on hehkutettu nyt urakalla. ;) Hulda pimittää upeaa raviaan aika paljon, mutta ainakin kohdassa 01:56 ja siitä eteenpäin tulee pitempää ravipätkää. Laukanvaihtoja tulee kyllä sitten senkin edestä! :D

HULDAN IRTOJUOKSUTUS-VIDEO

Lentävä Selma ja Taikamatto (Videoita)

Kas kummaa, tänään estetreenit sujuivat vuorostaan kuin tanssi ja menninkäisiäkään ei näkynyt kentällä. Ei, vaikka Sari oli tuonut paikalle sinisen muovimaton ja tehnyt siitä kavaletin alle "vesiesteen". Hyppykuvia ei nyt ole tarjolla, mutta video tuosta vesiesteestä ja innari-jumpasta löytyy. Oikea kierros oli selkeästi vaikeampi taas, mutta Sari sai hommat sujumaan siihenkin suuntaan.

Mörkökavalettia hypättiin siis vain yksittäisenä ravissa ja laukassa. Videota katsoessani en voi olla nauramatta Selman JÄRKYTTYNEELLE ilmeelle ennen jokaikistä ponnistusta! :D

KAVALETTI-VIDEO

Sitten siirryttiin innaritehtävään jossa oli viisi pystyestettä. Ensin puomit oli maassa. Suunnissa oli suuri ero, sillä oikeaa kierrokseen se ei millään olisi mennyt laukalla puomeja läpi ja välillä sen takajalat touhusivat ihan omiaan.. Kun homma sujui, alettiin nostamaan ja lopussa ne oli 70 cm. Tämä on Selman suosikki tehtävä, kun päästään hyppykorkeuksiin. Kunhan ensimmäiselle esteelle onnistuu lähestyminen nappiin, loppu menee täysin itsestään. Hoksasin  senkin, että tämä harjoitus on Selmalle hyvää psyykkistäkin harjoitusta, koska se saattoi pudottaa alkupään puomeja, sitten se skarppasi ja hoiti loppupuomit priimasti. Toisin sanoen se ei panikoitunut epäonnistumisista vaan pystyi tsemppaamaan itsensä parempaan. Aika mahtavaa tuollaiselta arkajalka-stressaajalta! Lisäksi tämä tehtävä parantaa etujalkojen nopeutta. Selmalla on ajoittain etujalat hitaat, joten tätä kaivataan. Ja tuleehan tässä täydellistä jumppaa myös takapäälle kun ponnistusta on ponnistuksen perään. :)

INNARI-VIDEO

Lopuksi Sari halusi Selman kulkevan maton yli, ja pitkällisen kesytyksen jälkeen se onnistuikin. Ensimmäinen vaihe näytti tältä:

Selma oli tänään taas niin varma ja ihana, että olimme kaikki huippu hyvällä mielellä treenien jälkeen! Kutsu seuran estemestaruuksiinkin tuli ja luokat löytyy 70 cm sekä 80 cm, jonne ilmottaudutaan. Jihuu!

Kisakalenterin vilkuilua

En selvästikään pääse yli suunnittelijan luonteestani kun löysin itseni eilen illalla (yöllä) tiirailemassa kisakalenteria. Tammalla saa kilpailla aikaisintaan 4 kk varsomisesta joten jos pysytään aikataulussa ja Selma varsoo huhtikuun viimeisellä viikolla, päästäisiin kisaamaan elokuun viimeisellä viikolla. Aika vähän on vielä listattu syksyn kisoja, mutta jotakin sieltä jo löytyi. Lähinnä katselen siis heB sekä 70-80 cm luokkia alue- ja seuratasolla. Kalenteriin merkkailen siis näillä aatoksilla:

Aluekoulukisat
31.8. VUR/Varkaus heC-heA
13.9. KvR/Iisalmi Itä-Suomen aluemestaruus (jos siellä on meille sopivia luokkia, ei mihinkään mestaruuksiin kyllä olla menossa.. :D )
21.9. KRS/Kajaani heB-heA

Alue-estekisat
28.9. HA-71/Kuvansi 80-120 cm
5.10. KRS/Kajaani 90-130 cm (mikäli on pienempiäkin luokkia)
26.10. HA-71/Kuvansi 80-120 cm
23.11. - sama -

Katsotaan miten treenit lähtee etenemään keventymisen jälkeen ja miten onnistuu saada ratsastajat, kyydit jne. Toki kun alkaa löytyä syksymmällä seurakisojakin, niin ne on etusijalla. Harjoituskisat myös koska Selma on vielä niin kokematon. Nyt ei Kipasta löytynyt yhtään seurakisoja syksylle.

Kävin tänään moikkaamassa Selmuskaa ja viemässä tallille uuden talutusnarun. Se oli eilen kaverini talutuksessa säikähtänyt jotain ja vähän nykäissyt niin narun lukko oli katkennut. Ilmeisesti portin pielessä pari vuotta säilytetty metalli oli jo aika haperoa. No nyt on kelpo salmiakkinaru siellä. Muuten mamma vaikutti tyytyväiseltä. Kävin kopeloimassa jalat läpi, tarkastin tissit ja kokeilin mahaa. Nukkumassa oli vaavi. Sitten vain siliteltiin ja Selmasta tuntui olevan kiva että sai vähän kosketusta ja seuraa ilman töihinlähtöä. Ikävä sitä pallukkaa tulee Hingunniemessä... Ensi viikolla aion kyllä uskaltautua satulaan, kun töihinkin pitää palautua. Jos vaikka käyntimaastoon pääsisi sitten. Sepä olisikin ihanaa!

Selma lainakuskin kanssa ekoissa seurakisoissaan ja ekaa kertaa maneesissa Kajaanissa vuosi sitten maaliskuussa.