keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kengättömyyden loppu ja koulutreenit

Tänään päättyi Selman 4 kuukauden mittainen kengätön kausi. Ja aika hienosti päättyikin! Selman kengitti nyt eri kengittäjä kuin tähän saakka ja kevyesti paineita yhtään lisäämättä ilmoitin heti kun ensimmäinen kavio irtosi maasta, että tässä ollaan sitten menossa Valtakunnalliseen Show-näyttelyyn parin viikon päästä. Että siihen malliin ne kenkulit sitten. ;) Ja voi pojat, tuli kyllä "siihen malliin" ja vähän päälle! Selma sai myös kokeilla lepuuttaa säihkysääriään standin päällä ensimmäistä kertaa elämässään. Ja tottakai se sujui hienosti. Eihän muuten voi ollakaan, kun tästä pörinä-pirkosta on kyse. Kännykkäkamera oli jostain syystä tänään epäyhteistyöhaluinen joten kaikki kuvat on kyllä nyt ihan tuhnuja.


Puudeli pedigyyrissä.

Hyvät berberit! Mutta huomio niistä takatassuun joka on hienosti standilla!

Tulipa nätit töppöset! Tässä etuset. Suppuvarpaisuus oli kuluttanut kaviota sisälaidoilta, mutta hienosti kengittäjä-Riitta ne taikoi kuosiin.

Etukavio sivusta

Takaset joista toinen valmis ja toinen vaiheessa.


Ja tottakai piti uudet tennarit myös koeajaa. Miran tuuppailupäivä, joten menoksi. Vettä satoi kyllä sitten ihan urakalla ja välillä piti mennä katokseen odottelemaan pahimman suihkun loppua. En tiedä sadepisaratko kameraa häiritsi vai mikä, mutta se ei tarkentanut tänään yhtään mihinkään. Mur.


Vinon suoristamista.
Mira teki Hannun vaakuna -tyyppisesti voltit nurkkaan ja keskittyi suoristamaan reilusti uran sisäpuolella. Selman ongelmat olivat tänään vinous ja vanha tuttu taipumisongelma oikeassa kierroksessa. Liikettä kyllä löytyi sitten senkin edestä, joten kengitys meni nappiin!



Seisotaanko sitä paikoillaan vai ei?
 Laukka pyöri tänään molempiin suuntiin yhtä hyvin, mutta oikeassa kierroksessa oli taivuttaminen hankalampaa.









Loppuraveissa irtosi vielä hyvin letkeää liikettä.



Vermon suoralla?
Onnistunut päivä kaikkiaan. Treenitkin onnistuu hyvin ilman Huldaa, Selma alkaa jo keskittyä eikä se hirnu ollenkaan. Hulda hirnuu vain silloin kun joku kulkee tallin ovesta. ;)

tiistai 26. elokuuta 2014

Minä tunnilla - huhhahhei... (Video)

Koulun kirjallisia tehtäviä (hevosjalostusportfoliota ja liiketoimintasuunnitelmaa) olen ahkerasti tehnyt tallihommien lisäksi viime päivät. Kuitenkin sunnuntaina reipastuin myös ratsastusrintamalla ja pyysin ystävääni Virvaa pitämään tuntia. Mira tuli kuvaamaan ja juu, ei tarvitse kenenkään enää kummastella miksi olen delegoinut ratsastamisen ja kisaamisen muille! :D Apua!

Noh, suurin shokki kuitenkin oli se, että leikkasin nyt sitten kauhealla ahdistuksella Selmalle pystytukan. Kyllä. Hoah. Noh, mutta ei paljoa menetetty:

Tässä kaikki mitä oli jäljellä...

Ei ihan heti noussut pystyyn tuo tukan kohta.

Toiselta puolelta.

Siinä koko leikattu tukka. Ei ollut kummoinen kimppu.
Nooh, ehkä se vähän siistimmältä näyttää.. Uskottelen myös itselleni, että kaula näyttää nyt myös pidemmältä. Ja asetuksen saa näppärästi katsottua. Kyllä kyllä. Hirveän hyvä ratkaisu oli. Itken itseni uneen. Byäääh.

Onneksi Hulda lohdutteli. Sillä oli pusupäivä.

Mira sai osansa.

Ja minullekin riitti pusuja.
Noniin, sitten päästäänkin taas siihen asian ytimeen. Huomasin että alle vuodessa voi hukata niin istuntansa, lihaksensa kuin toivonsakin. Taidan keskittyä puskailemaan...

Käynnissä onnistun istumaan melko asiallisesti.
Laukassa heijaan yläruumiilla.




Tämän kuvan jälkeen ei ole kenellekään epäselvää miksi en kisaa sillä itse! :'D Tämä se on kuulkaa sitä pohkeenväistöä, jottas tiedätte!! Voi hyvän tähden...
Todistusaineistoa Mira kuvasi myös videolle kolmen pätkän verran. Sieltä se karmea totuus paljastuu... Ja myös se, että on minulla kyllä helkkarin hieno hevonen! Se vaan toimii ja tekee, vaikka kuski on ihan kuutamolla! Ihana Sempula.

VIDEO 1

VIDEO 2

VIDEO 3

No niin, nyt kun on itsensä häpäisy suoritettu, voin vajota peiton alle takomaan päätä seinään. ;) Huomenna toivottavasti saadaan Selmalle kengät alle ja treenit pääsee kunnolla käyntiin!

perjantai 22. elokuuta 2014

Paluu koulusta ja estetreeniä (Video)

Eilen kotiuduin taas kolmipäiväiseltä lähijaksolta jonka aiheita oli tällä kertaa ruokinta, jalostus, valmennusfysiologia sekä kengitysharjoitukset. Huippuantoisaa siis jälleen kerran! Kirsikkana kakussa oli päivä Terttu Peltosen kanssa! Olin innoissani kuin pikkutyttö! :D Ensin oli Tertun luento hevosjalostuksesta ja sen kehityksestä Suomessa ja sitten pääsimme lemppariaiheeseeni eli hevosten arvosteluun. Meillä oli tallissa neljä hevosta, suokkeja ja lämminverisiä, joista kolme Terttu arvioi aivan normaalisti niinkuin hän arvioi Hippoksen näyttelyissä. Me kirjoitimme Tertun arviot ylös ja voi pojat se oli niin minun juttuni! Pakko päästä joskus näyttelyn lautakunnan jäseneksi! Neljäs hevonen oli sitten meille "tehtävänä" eli kukin teimme itse saman arvostelun, tyypit, runko, jalat, kaviot, käynti ja ravi. Ja sitten Terttu antoi "oikeat vastaukset". Ilahduttavan paljon näin oikeita asioita ja yksi antamani 8 oli Tertun mielestä 7 ja toisessa kohdassa toisin päin. Siitä se silmä vain harjaantuu!

Terttu tuomaroi myös ne näyttelyt joihin ollaan menossa. Tosin Huldan osallistuminen peruuntuu. Selman kanssa ollaan kyllä paikalla! Nyt minulla on sitten kauhea tukkastressi taas päällä... Pakko varmaan leikata sille irokeesi, kun on itse sen jo puoleen kaulaan asti tehnyt. Voi yäks ja byhyy. Ensi kesäksi hommaan jonkin sortin ötökkäloimen, ettei katko jouhiaan. Menin myös kukkahattuilemaan ja tilasin chian siemeniä. Hyöty ei varmasti ole suurin mahdollinen, koska alotan syöttämisen vasta nyt, mutta katsotaan jos syötän läpi talven ja koko ensi kesän, että miltä se tammuska näyttää sitten. Nytkin sen iho on aivan ehjä, häntäruodonkin iho on valkea ja joustava, mutta kutittaa silti. Mietin Selmalle tällaista kokovartalo kondomia. Saan aina hihityspuuskan kun katson tuota kuvaa, mutta näen sen jo sieluni silmin Selman päällä! Selmaa hankaa aina kaikki loimet lavoilta ja pelkään että hyönteisloimi hankaa myös. Tuo olisi sellainen todella joustava... Ihottumaloimella se ei tee mitään, koska ei sitä ötökät vaivaa. Mahaläppäkin on ihan turha, sillä ei sitä mahasta mikään ole syönyt. Eikä kyllä ryntäiltäkään. Lähinnä toivon loimen estävän esimerkiksi sen takakaviolla harjan katkomisen kaulalta. Katsotaan.

Hinkulan aikana Mira on ollut suloinen ja liikuttanut mammaa reippaasti. Tiistaina oli taas laukkatreenin vuoro ja Huldan jäädessä kotiin saivat Mira ja Selma limusiinikuljetuksen raviradalle Virvan ja Herzin kanssa.

Herzi ja Selma tykittelun jälkeen. Jukola vois tarjota meille kyllä talven porkkanat nyt tästä hyvästä. ;)
Laukkaa oli menty 1,5 km molempiin suuntiin. Seuraavana päivänä Mira meni koulua kentällä ensimmäistä kertaa ilman Huldaa ja se sujui ihan mukavasti. Selma oli ollut kyllä hieman tavallista levottomampi, mutta kuitenkin työn teko sujui.

Torstai oli vapaapäivä ja tänään oli sitten vuorossa maapuomivoittoiset treenit joissa lopussa hypättiin vielä yksittäistä estettä. Onnistuin paljastamaan blondin sieluni taas kerran ja jossain välissä luulin kameran olevan pausella kun se kuvasi ja kuvaavan kun se olikin pausella. Eli loppu videosta oli hiekan ja jalkojen kuvaamista ja hypyt oli jäänyt pois. Hyvä minä! Tajusin vasta kun estekorkeus oli 1 m. Sille otettiin vain kaksi hyppyä. Selma lähestyi hirvittävän rohkeasti ja luotolla, vaikka kyseessä oli sen inhokkipuomit. Molemmilla hypyillä se tuli aika pohjaan ja pudotti, mutta lopetimme treenit siihen, sillä Selman asenne oli aivan huippu. Liike oli myös tänään uskomattoman letkeää! Laukka on parantunut jo kahdesta raviratareissusta ihan huomattavasti. Kuvasin pelkkää laukkaakin videolle. Loppuraveissa Selma venytti myös hienosti, takajalat tuli todellakin alle!

VIDEO TREENISTÄ TÄSSÄ

Sari ei tiennyt miten keventää kun mamma pisteli menemään.





Hieno tamma. <3
Selma oli enismmäistä kertaa estetreeneissä ilman Huldaa ja homma sujui kyllä todella hyvin. Se ei hirnunut kertaakaan ja vaikka vauhtia piisasi, se oli kuulolla ja hallinnassa. Olipa helppoa kun ei tarvinnut varsaa vahtia ja varoa. Hulda oli nyt yksin tallissa ja kun salakuuntelin välillä, niin ihan hiljaista oli. Ja heiniäkin oli syöty. ;)

Ennen kouluun lähtöä sunnuntaina 17.8. olin elämäni ensimmäistä kertaa koulukisoissa sihteerinä. Se oli kyllä mukavaa hommaa myös! Seuramme järjesti kansalliset koulukisat Lieksassa ja sihteröin kaksi heB luokkaa. Oli mielenkiintoista kuunnella arviointeja ja jutella tuomarin kanssa. Keli oli mitä loistavin ja paljon sai ihastella kauniisti ratsastettuja hevosia.

Kilpailutunnelmaa tuomarin autosta. ;)

lauantai 16. elokuuta 2014

Näyttelytreenit ja kentän lanaus (Video)

Nyt kenttä oli sateen jäljiltä kuivanut kauttaaltaan siihen kuntoon, että lanaaminen oli taas mahdollista. Alkuverkaksi pidimme näyttelytreenit esittäjien, eli Alman ja Kirpun kanssa. Itsehän en siis esitä siksi, että polvet on suoraan sanoen paskana ja sen ainoan kerran kun esitin Selman näyttelyssä, onnistuin pudottamaan sen aiemman arvosanan (8) ravista numeroon 6. Joten jätetään esittäminen niille, joilta juoksu sujuu riittävällä vauhdilla! Harjoittelimme myös näyttelyasentoja. Ei nyt täydellisyyteen päästy, mutta hevoset käyttäytyivät hienosti. Selman lempparia on paikallaan seisominen, joten sille ei asennon venkslailu tuota ahdistuskohtauksia.

Korvien asentoa pitää vielä treenata. ;) Hulda näyttää HIRMU SUURELTA, koska Kirppu on niin hirmu pieni. <3

Jalat ei ole täydellisesti, koska lähimmäinen etujalka pitäisi olla kohtisuoraan alas, eikä takanojassa. Uloimmat jalat on hyvin. Ne täytyy näkyä tuomareille tässä kuvakulmassa. Tuo valkoinen läntti Selman kaulassa on Helosania. Rouvalla on siinä kalju kohta.
Näyttelyssä esitetään käynti ja ravi ja se tapahtuu kolmion muotoisella uralla, joka mahdollistaa arvioijille helpon näkymän suoraan edestä, suoraan takaa ja suoraan sivusta.

Joissakin näyttelypaikoissa on kyllä tullut juostua myös suoraa uraa edestakaisin... Ravia esittäessä kulmat tulee mennä käyntiä. Jos himoitsee ravista arvosanaa 8 tai enemmän täytyy ainakin tuo sivusta katsottava osuus juosta niin täydellä vauhdilla kuin kintuistaan vain pääsee. Ja hevonenkin pitäisi siis saada vauhtiin mukaan. ;) Näin ekoiksi treeneiksi tytöllä meni aika hyvin, tosin Selman pitäisi terävöityä tuossa lähdössä. Alma kyllä kipittää kiitettävää vauhtia! :D

VIDEO askellajien esittämisharjoituksesta

Selmallehan nämä ei tietenkään ole "ensimmäiset treenit" oikeasti, sillä se on Hippoksen tuomareiden edessä juossut tuota rataa jo kolme kertaa ja joka kerran ennen näyttelyä ollaan treenattu antaumuksella. Kyllä se jo tietää mitä tässä tapahtuu. Hulda yllätti positiivisesti. Pieni villivarsa käyttäytyi 85 % ajasta mallikelpoisesti! Raviosuudet vähän jännitti eikä se hoksaa tietenkään vielä, että ihmisen rinnalla pitäisi ravata. Maitovarsoja ei arvostella samalla haukan katseella kuin isompia, joten ei tarvitse suurta stressiä ottaa siitä mitä askellajia vauva nyt sattuu milloinkin menemään.

Onko kellään kokemusta maitovarsan esittämisestä? Juostaanko siellä ihan emän hännässä vai miten? Entä rakennearvostelussa, ollaanko emän lähellä?

Juoksutreenien jälkeen lanasin kentän Selman kanssa ja Alma ystävällisesti kuvasi meitä (ja sormeaan) toimien samalla lapsenlikkana Huldalle. Oli ilo huomata, että Selmalla ei ollut enää niin tajuton kiire, vaan se jopa rentoutui ja malttoi askeltaa sellaista vauhtia ettei minun tarvinnut hölkätä perässä.

VIDEO lanaamisesta

Kaiken kaikkiaan hyvä päivä!

Äiti meni viemään lanan parkkiin kentän ulkopuolelle.

Tylsää...

perjantai 15. elokuuta 2014

Paljon jännää!

Hevosilla oli tänään jännää, kun vaihdettiin taas lohkoja aivan uudelle pellolle. Se on kumma miten se joka kerran aiheuttaa hirvittävää höyryämistä ja kirmailua. Mutta kyllä herkullinen ruoho vei tälläkin kertaa pahimman terän riehumiselta.


LIIKKUVAA KUVAA KIRMAILUISTA

LAIDUNNUSVIDEO

Ihmisille jännitystä tuo se, että tänään ilmoitin Selman ja Huldan Suomenratsujen Valtakunnalliseen näyttelyyn, joka siis järjestetään Kiuruvedellä (Hingunniemessä) lauantaina 13.9. Aika TODELLA jännää! Toivotaan, että kaikki menee suunnitellusti ja päästään paikalle.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Laukkatreeni raviradalla

Tänään mamma pääsi KUUKAUSIEN tauon jälkeen maastoon! Ja ekaa kertaa Hulda myös oli pidemmän ajan äiskästä erossa. Päätettiin siis kokeilla kuinka kengätön Selma pystyy köpöttelemään raviradalle ja lenkkikaveriksi lähti 3 v. lv-tamma Nakki, jolla minä ajoin. Mira teräskuntoisena ratsasti Selmalla perässä. Reissu meni yllättävän hyvin, vaikka joduttiin kiertelemään ja kaartelemaan radalle tavallista pidempää reittiä, koska tielle oli ilmestynyt portti ja 7 kaatunutta puuta. Niinpä päädyimme myös Joensuu-Kajaani tien reunaan ja täytyi alittaa Nurmeksesta Kuopioon vievän tien siltakin. Selma meni ensimmäistä kertaa sillan ali ja ensimmäistä kertaa se myös pääsi juoksemaan raviradalle. Sillan alla piti kyyristyä (ettei pää osu kattoon), mutta muuten sujui hienosti kaikki. Paikkana ravirata on kyllä tuttu sille, koska 2 v. varsanäyttely oli varikolla samoin kuin viimesyksyiset aluekoulukisat joissa Selma starttasi (siellä on ratsastuskenttä radan keskellä).

Minulla ei ollut aavistustakaan kuinka paljon Selma jaksaa laukata. Tavoite oli ottaa kovempia kiitolaukkapätkiä ja muutenkin reipasta laukkaa ja ravia. Laukkaa suuntaansa yksi kokonainen kierros putkeen. Rata on 1 km pitkä. Selman "ongelma" laukassa on ollut aina se, että se lähtee kyllä räjähtävästi liikkeelle, mutta 10 m jälkeen se alkaa hidastella ja sen jälkeen sitä joutuu pyytämään paljon. Varsinkin yksin. Nyt meillä oli vetohevonen ja baanaa loputtomasti. Aloitimme oikeaan, joka tällä hetkellä tuntuu olevan Selmalle se helpompi suunta. Oikea laukka nousi rauhallisesta ravista ja sitten annoin Nakille käskyn mennä. Ja sehän läksi, Selma sai kirmata kyllä reippaasti pysyäkseen perässä! Tässä vaiheessa aloin harmitella että kuvaaminen oli mahdotonta. Täytyy kokeilla Ninan tekniikkaa ja teipata luuri turvaliivin selkään sille joka ajaa edellä! :D

Selma jaksoi laukata todella hyvin kokonaisen kierroksen. Vauhti vaihteli kiitolaukan ja todella reippaan laukan välillä. Tamma oli aivan tohkeissaan, eikä muistanut edes hirnua kertaakaan Huldan muistoksi! Silmät loistivat ja se painatteli Nakin perässä myös todella pitkää ja voimakasta ravia. Mira sanoi myös, että laukan jälkeen pehmeni se oikea ohjakin, johon Selma on purrut kiinni. Lihasjumi siis laukesi, niin kuin olimme toivoneet.

Laukatun kilometrin jälkeen ravasimme puoli kierrosta ja sitten kävelimme suoran verran toiseen suuntaan, eli vasempaan kierrokseen. Tarkoitus oli tähänkin suuntaan laukkuuttaa (Selmaa, Nakki pistälsi ravia) yksi kokonainen kierros. Selma lähti taas hienosti ja kun kierros oli täynnä, Nakki sai vasta menovaihteen kunnolla silmään. Niinpä vilkaisin Miran ja Selman menoa ja kun se näytti varmalta ja hyvältä, annoin Nakin ampaista kunnon vauhtiin toiselle kierrokselle. Vasempaan Selma laukkasi siis 2 km ja sitten riitti harjoitus sillä kertaa. Vasen laukka sillä on ollut nyt huonompi, niin ehkä oli sittenkin ihan hyvä ajatus treenata sitä enemmän.

Oli hienoa nähdä Selman hengittävän sieraimet suurina, kun näki miten keuhkot saivat myös treeniä. Tuollaiseen kunnon puhaltamiseen ei koskaan pääse kentällä, eikä samoihin sykkeisiin. Kiitolaukka aukoo lihasjumeja lavoilta, selästä ja takaosasta sekä vahvistaa vatsalihaksia. Aivan mahtavaa että on tuollaiset puitteet treenata ja hevonen joka on istunnalla pysäytettävissä vaikka kesken kiitolaukan. Hassua oli myös todeta, että kun ei ole ravitaustaa, ei kilpasuuntaan kääntyminen aiheuttanut mitään reaktiota Selmalle. Kätevää.

Selma hirnui ensimmäisen kerran vasta takaisin tallin pihaan tultuamme. Se näytti silminnähden nauttivat pienestä irtiotosta tavalliseen vauva-arkeen. Ja kaikki me äidit kyllä tiedämme tunteen. ;) Sitä suuremmalla innolla jaksaa taas helliä pienokaistaan kun on saanut tuulettua edes hetken. Huldakin oli Sanni-tädin kanssa ihan rauhassa tallissa. Kiire sillä oli päästä äitin luo, mutta kun tissiä oli imutettu pikku hetki, se läksi taas omille retkilleen. Helpottavaa huomata, että treenaaminen on mahdollista jo ilman varsaa. Niin ne lapset vaan kasvaa!

Tuoreita kuvia ei nyt siis ole tarjota, mutta ehkäpä ensi kerralla jotakin.

Jotta jatkossa voi verrata treenejä, niin laitan Sports Trackerin tiedot tähän:

Matka: 15,8 km
Keskinopeus 9,2 km/h
Maksiminopeus 37,6 km/h 
Kesto n. 1,5 h  

Hyvin kesti Selman kaviot mennä. Ei se juurikaan arkonut ihan yksittäisiä kivelle astumisia lukuunottamatta. Mira kehui kuinka hienosti se itse katsoi sopivat paikat kulkea ja muutenkin oli tarkkana jaloistaan. Vanha puskaratsu. ;) 2-vuotiaasta kun on räpistellyt ties missä louhikossa ja kiipeillyt liki pystysuoria rinteitä ylös ja alas, niin on jotain jäänyt muistikortille. Kengitystä kuitenkin jo suunnittelen. Pääsisi ajamaan ja muutenkin liikkumaan säännöllisesti maastossa.

"Anna hevosen murehtia, sillä on iso pää." Selma on ottanut vähän turhan kirjaimellisesti tuon vanhan viisauden, koska se näyttää aina olevan niin HIRVEÄN huolissaan. :D Reppana pieni.
 

maanantai 11. elokuuta 2014

Enemmän eteen! (Videoita)

Mira pääsi katsomaan Vuokattiin virolaisen Annike Lavingen (tai miten se nimi taipuukaan) kouluvalmennusta ja ihastui. Tunneilla muodon ja kokoamisen sijaan keskityttiin enemmän saamaan hevosista liikettä irti, eli niitä ratsastettiin reippaasti eteenpäin ja pohkeeseen piti reagoida välittömästi. Näkemästään inspiroituneena Mira aloitti Selman eiliset treenit alkukäyntien jälkeen ravaamalla REIPPAASTI ympyröitä ja ihan vain uraa pitkin ja sitten samaa laukassa. Selma oli tänään hyvin letkeä muutenkin, mutta Mira sai siitä kyllä hienosti liikettä irti: takajalat tulivat todella pitkälle mahan alle ja etujalatkin nousivat ojentuessaan ennennäkemättömällä tavalla! Suu auki ihastelin. :D En kuvannut näitä alkuverkkoja, sillä Huldalla oli tänään pirupäivä ja se riekkui häiritsevästi juuri silloin ympäri kenttää ja latasi kerran kahden kavion potkun täysiä Selman kylkeen (noh, satulaan...) aivan Miran pohkeen viereen. Niinpä otin kakaran narun päähän jotta Mira sai keskittyä ratsastamiseen ilman vammautumisen riskiä.

Kun lihakset oli saatu lämpimiksi ja raajat liikkumaan letkeästi, Mira aloitti käyntityöskentelyn. Ympyrällä jumppaa takaosa sisällä ja etuosa ulkona. Tarkoituksena oli siis avata lapoja ja samalla myös pakara ja reisilihakset venyivät ja voimistelivat. Selmalla tuntui välillä olevan taas piuhojen kytkennät ristissä ja se koitti tehdä kovasti "jotakin" ja samalla räpsytteli hirveästi silmiään ja söi kuolainta, oli siis aivan pihalla ajoittain siitä mikä jalka mihinkin pitää laittaa ja minne nenä. ;)






Hei, Selmalle on jo tullut vähän lihasta ryntäille ja lavoillekin! :D


Venytystä alas, lavasta kiristää...


"En ällyy!" :D

Kauhukakara suunnittelee seuraavaa hyökkäystä.


Ravissa Mira teki taivuttavaa jumppaa.








Ylälinjan venytystä.

LAUKKATREENI-VIDEO