maanantai 13. huhtikuuta 2015

Villahousuille kyytiä

Tänään kävin ajamassa Selmalla käyntilenkin Miran ja Mustin kaverina. Mustilla oli hiitti eilen joten se tarvitsi palauttelevan liikunnan ennen keskiviikkoista starttia. Niinpä tuijottelin Selman pyllyä pilvisessä säässä arviolta reilun tunnin.

Tallin ja Kajaanintien välinen peltotie, jonka varrella viime kesänä oli myös laitumet. Olen viritellyt Selman väliaikaiseen potkuremmiin (nailoninen ketjuriimunnaru) astetta sähäkämmän värisen pehmusteen. :P

Yleisin ajolenkkimme on vielä hakkuuaukeita lukuunottamatta aivan lumessa. Mausteena on routakuoppia ja vajoamia sekä ylläripylläreitä jotka ovat ansatyyppisiä reikiä ehjältä näyttävän tienpinnan alla.

Selma kyyläilee ilveksiä. Ei näkynyt. Jälkiä on kyllä näkynyt kun iso kisu on mennyt tämän tien yli eri kohdista.
Takaisin tallille päästyä sain jostain syystä mittani täyteen Selman valkoisia villahousuja jotka lepattavat tuulessa. Ja ne lepattavat vielä juhannuksenakin, vaikka kaikki muut karvat olisi jo vaihtuneet. Selmalla on geeniperimässä (ilmeisesti E.V. Johtotähden kautta) valkoisia n. 10 cm pitkiä karvoja naamassa, ryntäillä, kainaloissa, mahan alla, tisseissä ja sitten takajalkojen välissä ja takareisillä. Ja ei, ne eivät ole matokarvoja. Selma on iloisesti periyttänyt tämän ominaisuutensa myös molemmille varsoilleen, sillä bongasin Huldaltakin näitä jo ryntäiltä. Sepolta on bongattu myös jo ensimmäisenä talvena...

Näitä kun tunnin tuijotti, niin sakset tarttui käsiin heti kun sain loimen heitettyä selkään...
Ei se nyt kaunis tuotos ole, mutta loppuipahan se lepattaminen!
Tissikarvat lähtivät Kiuruvedellä hetkeä ennen demoa ja naamaa olen parturoinut myös. Kummasti näyttää heti skarpimmalta kun ylimääräiset ilmaviirit häipyy. Kainalot on varmaan seuraavana vuorossa. Jokavuotinen parturoinnin onni. Kyllähän nämä karisevat viimeistään heinäkuun aikana, mutta en kestä katsella niitä sinne asti!

Jälkikasvustakin kantautui hyviä uutisia kun Jonna on vihdoin päässyt ratsaille Sepon kanssa! Aiheesta tuore blogikirjoitus TÄÄLTÄ. Hienoa hienoa!

Selman kanssa on nyt suunnitteilla tehotreeni takaosan voimistamiseksi. Eli ajan kerran viikkoon vaaran loivaa ja pitkää rinnettä hiljaista hölkkää ylös ja käyntiä alas, alkuun 3 kertaa ylös ja kuukauden sisään pitäisi mennä jo 5 kertaa ylös, mikä meille riittää maksimiksi. Sitten ratsain käyn kävelemässä ja laukkaamassa harjun lyhyitä jyrkkiä rinteitä ylös kerran-pari viikossa. Katsotaan tuleeko tulosta. Näiden lisäksi tietysti Mira treenaa pari kertaa viikkoon. Kenttä alkaa olla sula, kunhan vedet imeytyy niin voi alkaa suunnitella hyppäämistäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

En tietoisesti julkaise minkäänlaista perustelematonta negaa, sitä saa elämässä vastaansa muutenkin. Tämä on minun muumimaailmani. ;)