maanantai 24. marraskuuta 2014

Hevosen valmentaminen

Tallimestarin opintoihin kuuluu myös hevosen valmennusfysiologia. Aihe on minulle hyvin rakas ja yksi mielenkiintoisimpia.

Hevosen valmennuksen tarkoitus on hyödyntää hevosen perimässä olevat mahdollisuudet ja hioa sen elimistö huippukuntoon. Valmennukella parannetaan hevosen koordinaatiota, kestävyyttä, hyvää energiantuotantokykyä ja lihasvoimaa. Hevosen perinnöllisesti heikoin ominaisuus määrää kuinka hyväksi suorittajaksi se tulee ja tätä heikointa ominaisuutta on erityisesti kehitettävä.



Valmennuksessa olennaista on säännöllisyys ja nousujohteisuus. Elimistön on kehittyäkseen saatava säännöllisesti vaihtelevaa ärsykettä. Harjoituksen rasittavuutta sekä määrää on asteittan lisättävä.
Valmennuskaudet jaetaan peruskuntokauteen, kilpailuun valmistavaan kauteen ja kilpailukauteen.

Peruskuntokausi

Peruskuntokaudella kehitetään hevosen perusvalmiuksia, aineenvaihduntaa sekä lihaksiston ja hermoston suorituskykyä. Se vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä ja on erityisen tärkeä nuorille hevosille. Hevosen peruskestävyyttä ja perusvoimaa kehitetään ja kauden lopussa mukaan otetaan kullekin lajille tyypilliset harjoitukset. Täytyy muistaa, että lihaksisto voi kehittyä nopeammin kuin jänteet, siteet tai nivelet ja tästä voi seurata jalkaongelmia mikäli asiaa ei tiedosteta.


Kestävyysharjoittelulla luodaan pohjakunto. Harjoitusta tehdään vähintään 15 min/työjakso ja työjaksoja voi olla useita. Kestävyysharjoituksessa syke nousee selvästi yli leposykkeen mutta pysytään anaerobisen rajan alapuolella eli aerobisella alueella (hevonen poistaa maitohappoa enemmän kuin sitä muodostuu). Peruskestävyysharjoituksessa syke on 140-170 kertaa minuutissa (leposyke hevosella on n. 24-40 krt/min). Aerobinen tehoalue on 160-180 krt/min.

Intervalliharjoitus on jaksottaista harjoittelua jossa syke kohoaa jopa maksimiin (n. 230-250 krt/min). Vetojen välillä on osittainen tai täydellinen palautuminen joissa syke laskee anaerobisen puolelle. Harjoitukset ovat nopeus- tai voimaharjoituksia. Näiden harjoitusten tarkoitus on nostaa hevosen anaerobista kynnystä eli se pystyisi poistamaan maitohappoa yhä suuremmilla sykkeillä. Anaerobinen kynnys vaihtelee yksilöittäin 180-210 lyöntiä minuutissa. Kun tämä raja ylittyy, lihassoluissa muodostuu enemmän maitohappoa kuin sieltä pystyy poistumaan ja hevonen alkaa väsymään.

Voimaharjoitus

Nopeusharjoitus


Kilpailuun valmistava kausi

Kilpailuun valmistavalla kaudella kehitetään lajivalmiuksia. Ravihevosella aloitetaan hiitit, estehevosella rataharjoitukset jne. Kokonaisrasitus on harjoituksissa korkea. Oikea levon ja rasituksen suhde on tärkeä, sillä levon aikana treenin tulos kehittyy.


Kilpailukausi

Kilpailukaudella ylläpidetään saavutettua kuntoa ja huippukunto ajoitetaan toisaalta juuri kilpailukaudelle. Rasituksesta palautuminen on tärkeää ja hevosen psyykkisiä ominaisuuksia pyritään kehittämään.

Kestävyysvalmennus

Kestävyysvalmennus koostuu useasta osa-alueesta ja jokainen niistä parantaa hevosen puskurikapasiteettia. Mitä parempi puskurikapasiteetti hevosella on, sitä vähemmän sama maitohappomäärä laskee lihaksen pH:ta.

Eniten harjoitetaan peruskestävyyttä ja vauhtikestävyyttä jotka tapahtuvat anaerobisen kynnyksen alapuolisilla sykkeillä. Kovemmilla sykkeillä harjoitetaan maksimikestävyyttä ja nopeuskestävyyttä.

Peruskestävyysharjoitus on pitkäkestoinen, 2-4 x 10-30 min, syke on n. 120-150 krt/min ja käytössä ovat hitaat lihassolut. Tämä tarkoittaa käytännössä siis rauhallista ravia ja kävelyä vaihtelevissa maastoissa 3-4 kertaa viikossa (kunnonkohotuskaudella) tai 2-3 kertaa viikossa (ylläpito). Tämä on turvallisin tapa laihduttaa hevosta ja lisäksi se kehittää notkeutta, voimaa, ketteryyttä ja tarkkaavaisuutta. Peruskestävyysharjoittelu myös kasvattaa sydämen iskutilavuutta ja lisää kudosten hapen sekä energian saantia avaamalla lihasten hiussuonistoa.

Vauhtikestävyysharjoitus on aerobinen tehoharjoite jossa työhön osallistuu hitaiden lihassolujen lisäksi myös nopeita soluja. Syke on 130-180 krt/min. Harjoitukset tehdään intervallityyppisesti 5-15 minuutin vedoilla palauttaen vetojen välillä. Palautus kestää yhtä kauan kuin veto. Esimerkiksi 3 minuuttia laukkaa - 3 minuuttia käyntiä/hidasta ravia = yksi veto ja yksi palautus. Intervallien sisällä on hyvä tehdä temponvaihteluita ja rasitustasoa (vetojen määrää tai pituutta tai molempia) on nostettava pikkuhiljaa. Vauhtikestävyysharjoittelu vahvistaa tukikudoksia, kehittää verenkiertoelimistöä (hiussuonitus lihassolujen ympärillä paranee ja verisuonten koko ja veren kokonaismäärä kasvaa), vahvistaa sydänlihasta ja hitaiden lihassolujen lisäksi nopeita lihassoluja.


Maksimaaliset- ja nopeuskestävyysharjoitukset koskevat lähinnä ravihevosia, laukkaratsuja sekä kenttähevosia. En paneudu niihin nyt sen tarkemmin.

Voimaharjoitukset

Voimaharjoittelu on lähellä kestävyysharjoittelua. Voimaa tarvitaan kaikissa urheilusuorituksissa. Hevoselle ei tehdä maksimivoimaharjoitteita ja voiman ylläpitoharjoituksetkin tehdään vain kerran viikossa. Voimaharjoitukset kasvattavat lihassolujen kokoa, niiden määrä ei lisäänny.

Yleisvoimaharjoitus on aerobinen työskentelyä. Jo peruskuntoharjoitukset sisältävät usein yleisvoimaharjoituksia.

Kestovoimaharjoituksilla parannetaan hevosen lihasten verenkiertoa ja hiussuonistoa. Lihasten motoriikka kehittyy, mutta maitohappoa ei vielä synny. Kestovoimaharjoitus ylämäkeen ilman vastusta: mäen kaltevuus 5%, hidasta ravia 5 x 500 m, palautus vetojen välissä 3-5 min. Syke vedon lopussa n. 210 krt/min.

Nopeusvoimaa kehitetään lyhyemmällä kestolla ja suuremmalla vastuksella.

Yleisvoimaharjoittelua peruskuntokaudella.


Kestävyysvoimaharjoittelua.

Nopeusvoimaharjoittelua jyrkkään mäkeen käynnissä.

Mistä voimaa?

- vastuskärryt
- mäkiset maastot
- hangessa kahlaaminen
- pehmeä ja upottava pohja (esim. hiekka)
- reki
- erilaiset lisäpainot
- laukkapyrähdykset
- sarjaesteet
- matalat hypyt sarjoina
- maapuomit/kavaletit
- työajo

Selkeitä voimaharjoitteita tehdään voimankasvatusvaiheessa max 2 kertaa viikossa. Liiallinen voimaharjoittelu heikentää lihasten kestävyysominaisuuksia. Maaston kuormittavuutta ei kannata aliarvioida, sykkeet nousevat hyvinkin nopeasti ylämäissä. Huolellinen verryttely ja jälkiverryttely täytyy muistaa aina ja harjoitusten tehoja on nostettava asteittain. Nuorella hevosella voimaharjoittelu on aloitettava erityisen varovasti. Myös ruokinta on oltava kunnossa, jotta paukkuja riittää. Hevosen rakenne voi myös olla esteenä voimaharjoittelulle: käyrät kintereet ja jänispatit kipeytyvät herkästi.

Ratsastus voimaharjoituksena

Ratsuhevosen vatsalihakset ja pitkät syvät lihakset tuovat takapään alle. Kokoamalla saadaan staattinen rasitus. Jumppasarjoilla dynaaminen rasitus. Kouluratsastusliikkeiden toistojen määrää lisäämällä rasitus kasvaa.

Kokoamisen harjoittelua. Staattista voimaa.

Verryttely ja suorituksesta palautuminen

Verryttelyn tarkoitus on valmistella hevosen elimistö tulevaan suoritukseen. Hevosen ruumiinlämmön nousu 39-40 asteeseen parantaa lihasten toimintaa sekä lisää jänteiden ja nivelsiteiden notkeutta. Verryttely alkaa käynnillä, jatkuu ravilla ja lopussa voi olla nopeita spurtteja. Kesto ja tempo riippuu ilman lämpötilasta ja hevosen ominaisuuksista. Lämpimällä säällä lyhyempi verkka, pakkasella pidempi, kuumalla hevosella lyhyempi ja rauhallisempi ja laiskalla pidempi sekä spurttailevampi jne. Verryttelyssä aineenvaihdunta ja verenkierto vilkastuvat, lihasten ja elimistön lämpötila kohoaa, lihasten yhteistyö paranee (koordinaatio), vammautumisalttius vähenee ja hevosen psyyke virittyy suoritukseen.

Loppuverryttely on erittäin tärkeä. Tarkoituksena on palauttaa elimistö ja lihaksisto mahdollisimman lähelle lepotilaa. Liike edistää maitohapon poistumista elimistöstä, joten ravaamalla rauhallista hölkkää palautuminen nopeutuu verrattuna pelkkään kävelyyn heti rasituksen jälkeen. Kovasta rasituksesta palauttelu kestää vähintään 30 minuuttia josta noin 15 min hölkkää ja 15 min käyntiä. Heti raskaan suorituksen jälkeen ei hierontaa eikä venyttelyä. Juottaa sen sijaan voi piankin, kunhan vesi on vähintään 15 asteista.

Hikoilu ja elektrolyytit

Hevonen hikoilee 5 litraa päivässä, rasituksessa 8-12 litraa. Hevosen hiki sisältää runsaasti suoloja ja kivennäisaineita eli elektrolyyttejä. Jos nestehukka korvataan pelkällä vedellä, solun ulkoisen nesteen suolapitoisuus laskee joka aiheuttaa lihaskramppeja. Hevoselle voi juottaa elektrolyyttijauheista tehtyä juomaa tai tehdä itse halvempaa versiota:

Vajaa 1 dl melassisiirappia
Vajaa 1 dl Pansuolaa (sis. mineraaleja ja on "laimeampaa" kuin tavallinen suola)
10-15 l lämmintä vettä
 Sekoita ja valmista!

Suolaan kannattaa totuttaa vähän kerrallaan, jos hevonen ei ole tottunut sitä melassiveteensä saamaan. Suolaa voi muutenkin huoletta lisätä hevosen ruokintaan, sillä ne eivät kärsi verenpainesairauksista tai vastaavista. Harrasteratsulle voi syöttää merisuolaa 2 rkl/pv.

Selma hikoillee erittäin helposti ja runsaasti. Aineenvaihdunta ainakin pelaa. ;) Ja koska omistaja vastustaa klippausta, niin sitten loimitellaan.

2 kommenttia:

  1. Kiitos jälleen! Rautalangasta ja kaikki olennainen. Horses for dummies =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kiitos itsellesi! Tämmönen dummy ku ite on, ni pitää itelle kaikki yksinkertaistaa. Hyvä jos siitä on iloa jolleki muulleki.

      Poista

En tietoisesti julkaise minkäänlaista perustelematonta negaa, sitä saa elämässä vastaansa muutenkin. Tämä on minun muumimaailmani. ;)