Tukka ja kanget ratsun tekee

Se on ollut meidän sisäpiirivitsi tässä pari päivää. ;) Selman irokeesi on alkanut kaatua joten sen voi halutessaan kuvitella lyhyeksi ratsutukaksi. Tai sitten vain pöljän näköiseksi liikkeessä heiluvaksi töyhdöksi. Torstaina Selmalle laitettiin kanget toista kertaa suuhun ja Mira kokeili pitkästä aikaa ratsastaa kentällä. Se ei ollutkaan aivan niin kauheassa kunnossa kuin kuviteltiin. Koppura kyllä hieman, mutta murtui ja pehmeni kavion alla niin, että kaikki askellajit pääsi menemään.

Nythän se on valmis ratsu! ;D

Selma on alkanut saada lihaa takapäähänkin. Sen rakentaminen on erityishankalaa Selman perusrakenteen takia. Violetti tökötti takajalassa on haavasprayta. Siinä se kärriin telottu haava komeilee.

Koska kenttä oli mikä oli, Mira hyödynsi olosuhteet menemällä kaikissa askellajeissa mahdollisimman hitaasti. Tavastaan poiketen Selma teki nöyrästi näitä hidastuksia, se yllätti taas suoruudellaan ja hetkellisillä leijailuillaan jota ilmeni ravissa ja laukassa. Se on siis todellakin alkanut saada voimaa takaosaan! Jee! Ja hieroja Timolle on kyllä annettava täydet pointsit. Selman ristiselkä näyttää liikkuvaisemmalta ja sieltäkin jopa pullahtelee liikkeessä jotkin lihakset mitkä ei ennen pystyneet pullahtelemaan jumien takia. :) Voi kuinka paljon tämä hevonen onkaan jo minulle opettanut! Ja on jo sentäs viides treenattavani... Oppia ikä kaikki.

Kuvaamisen kannalta kelit ovat ikävän hämäriä. Koitin kuitenkin muistoksi videoida näistä kankitreeneistä edes pikkupätkiä. Yhden pätkän laitan tähänkin.

KANKITREENI-VIDEO

Selma on ymmärrettävästi vielä ymmällään kun suussa on kaksi kuolainta, mutta normaalisti helposti vastusteleva herkkis on kuitenkin pysynyt päänsä kanssa yllättävän rauhallisena ja on hoksannut hommaa ihan mukavasti. Kanget olivat vain lainassa, joten ne palautettiin jo ja treenit jatkuvat hamassa tulevaisuudessa kunhan saan ostettua vastaavat.

Satula valuu edelleen harjoitusravissa eteenpäin. Koska olen täysi tollukka, tajusin vasta hetki sitten, että minulla on kellarissa Wintecin edestä kohottava vaahtoromaani. Sitä kokeilin itse eilen maastossa eikä satula liikkunut mihinkään, mutta enhän minä harjoitusravia siellä mennytkään. Seuraavat Miran treenit näyttävät onko siitä apua. Keväällä täytyy pistää harkintaan taas satulan vaihto jos tuohon ongelmaan ei tule ratkaisua. Selman lihaksisto kuitenkin on lähtenyt nyt rytinällä muuttumaan niin edestä kuin takaa, että vielä en ehkä kuitenkaan hyppää satulakaruselliin.