Henkisillä äärirajoilla (Kisavideoita)

Pari asiaa tuli opittua eilisellä kisareissulla. Muunmuassa se, että Miran muistikapasiteetti ja Selman stressinsietokyky vetelevät äärirajoillaan mikäli kisataan kaksi luokkaa viikon välein. Viime kisojen jälkeen Selmalla meni taas ruokahalu, ei tosin yhtä pahasti kuin edellisellä kerralla, mutta meni kumminkin. Ja nyt kisa-aamuna oli taas hyytelövaihe käsillä ja pahasti. Noh, lähdettyä tuli, nyt jäädään pienelle kisatauolle. Toinen opittu asia oli se, että jos meidät marraskuussa hylättiin pipon käytöstä maneesissa, niin nyt se on aivan sallittua ja saa laittaa vaikka pumpulitkin sinne alle. Jahas. No kiva. Oltiin muodin edelläkävijöitä eikä meitä vaan ymmärretty vielä tuolloin.

Korviin satoi vettä ja pipo oli jätetty kotiin. Onneksi mamman tumput tuli mukaan.

Tutina ja vapina hellitti entiseen tapaan melko pian kun trailerista oli ulostauduttu ja hieman liikuskeltu. Verkassa tamma oli jo oma hörhö itsensä. Kiimahan on taas päällänsä, mutta ei vielä pahin vaihe, Nyt on se vaihe kun on ns "yleisv*tutus" ja kaikki muut kaviokkaat on joko tiellä, edessä, liian lähellä, haiseevat pahalle tai muuten vaan ovat ärsyttäviä. Hengittävät. Ihmiset eivät ärsytä. Paitsi jos kehtaa tulla harjaamaan mahaa taikka kupeita. Silloinkin huomautus tapahtuu korvat hörössä nostamalla kyseisen puolen takasta merkitsevästi. Ratsastettavuus ei ole paras mahdollinen tässä tilassa ja se saatiin huomata kyllä. "Kyllä minä tiedän, ole sinä hiljaa"-asenne on kouluratsulla joskus hieman pisteitä pudottava. Mutta kyllä Selma tietää milloin on laukkalävistäjä ja milloin keskiravilävistäjä. Aivan turha Miran piipittää siellä kyydissä mitään että muka ravia pitäisi tässä kohtaa mennä. Ihme apina sekin kun ei ÄLYÄ, että tässä on nyt suomitamman viisaus ja muisti pelissä ja tässä ohjelmassa on laukkalävistäjä nyt. Piste. Sillai meni se HeA, joka ratsastettiin teknisistä syistä ennen heB:tä.

Viisastenkiven haltija.

Hätsyyggeli mikä sieltä tulee??!

A meni siis ihan semihyvin, olisi mennyt paljon paremminkin jos rouva hevonen olisi kuunnellut sitä tyyppiä sielä ohjaamossa. Mutta ihan tyytyväisiä ollaan prosentteihin, joita tuli 56,250%. Voittaja sai 61,979%, totuttuun tapaan linja oli taas aika tiukka siis.

Kommentit eivät yllättäneet:

Tuomari C: "Hevonen saisi olla irtonaisempi ja taipuisampi. Hyviä osioita mukana!"

Tuomari H: "Vielä määrätietoisempi ote. Nyt suoritus ailahteleva."

Ailahteleva onkin aika osuva sana kuvaamaan Selman mielenliikkeitä tässä vaiheessa kuukautta... xD Hienosti Mira sai laukkakiemuratkin menemään niin ettei vaihtoa tullut. Eikä myöskään rikkoa, joka viime marraskuussa samassa ohjelmassa valitettavasti tuli.

VIDEO heA

Helpossa B:ssä osallistujia oli huimat 22 (joo, se on todellakin huima luku täällä Pohjoisperäpersiissä) ja sijoittuneita oli näin olle peräti kuusi. Kotitreeneissä Selma veti koko ohjelman keskiaskellajeissa joita ei tietenkään kyseisessä ohjelmassa ole kuin keskikäynti. Niinpä vähän jäntskätti että millaista kyytiä se porskuttaa menemään pidätteistä huolimatta. Tuumailtiin, että ehkä se olikin ihan hyvä, että A oli ensin, niin pahimmat höyryt meni siellä. Noh, töitä sai nainen tehdä sitä tahtia ettei tarvitse salille lähtöä heti suunnitella. Sen verran oli Selmalla ollut menohaluja. Ulospäin se näytti kuitenkin aivan balanssissa olevalta suoritukselta (meidän mittakaavassa siis). Kuudenkympin kerhoon päästiin ja sitten vaan venailemaan ollaanko kuuden parhaan joukossa vai ei.

Tuomari oli yllättävän postiivisella mielellä vaikka A meni miten meni: "Melko letkeää menoa! Vielä lisää irtonaisuutta ja elastisuutta takaa eteen kaipaisin." Sitä odotellessa. Nytkin kotona todettiin, että lavat on taas aivan tukossa vaikka vasta hierottiin. Laserilla voisi ampua sinne.

VIDEO heB

No, hyvinhän siinä kävi, 62,308% riitti 5. sijalle ja keltainen ruusuke tuli kotiinviemisiksi. Voittoprosentit oli 64,615%, melko tasaista oli kärki.

Hanipööt.