lauantai 5. joulukuuta 2015

Paskanjauhamisen ABC

Säännöllisin väliajoin joku purkaa sieluaan sosiaalisessa mediassa kun "taas kylillä tiedetään meidän asiat paremmin" ja sitten saadaan tilattua laumalohdutusta hengessä "No, sinä tiedät itse kuinka asia todellisuudessa on, älä välitä". Jep.

Faktahan on se, että ihmiset (myös sinä siellä ja minä täällä) puhuvat toisista ihmisistä. Aina. Niin on aina ollut ja niin tulee aina olemaan. Ehkä kiinnostus elämänpiirissä oleviin ihmisiin on edesauttanut heimojen, klaanien ja lopulta kylien syntymistä. Toisista puhuminen on hyvin, hyvin inhimillistä. Se, että aina kun kaksi ihmistä keskustelee kolmannesta olisi automaattisesti paskanpuhumista seläntakana, on minusta vahvaa ylireagointia. Joka kerta kun kuulet, että ihmiset ovat asioitasi pohdiskelleet, ei ole minusta aihetta purkautua facebookissa tai itkeä itseään uneen. Joo, tottakai se tuntuu siltä, että sinua kytätään, jokaista tekemistäsi analysoidaan, ratkaisujasi puntaroidaan jne. Mutta. Itsekin varmasti ajoittain pohdiskelet ääneen ystävällesi (tai jollekin) että "Niin se oli Liisakin nyt sitten vaihtanut hevosta, miksiköhän.." ja silti et kyttää Liisaa kuin pahin stalkkeri. Se, joka on sinun ratkaisuasi pohdiskellut ääneen jollekin, tuskin kyttää sinua yhtään sen enempää.

Kaikki tällainen leimataan usein selän takana paskanpuhumiseksi, mikä on mielestäni ensinnäkin liian laaja ilmaisu ja myös hyvin tuomitseva. Selän takanahan voi puhua hyvin monella erilaisella sävyllä. Onko se esimerkiksi kumppanistasi selän takana paskanpuhumista, kun avaudut parhaalle ystävällesi saunassa kuinka miehesi/naisesi teki tai sanoi toissapäivänä sitä tai tätä? Tai kuinka ärsyttävä tapa hänellä on suhtautua siihen kun lähdet kaveriporukalla jonnekin? Harvemmin sitä ajatellaan, että olette eroamassa kun puhut tuollaisia. Kaikki yleensä ymmärtävät että pitkässä parisuhteessa on tarve joskus purkaa tällaisia asioita jollekin, jotta ei tarvitse tehdä siitä turhaa riitaa sen kumppanin kanssa. Tai vaikka asiasta olisikin riidelty monesti. Tämä selän takana purkaminen koskee mielestäni koko lähipiiriä, jossa on pitkiä suhteita. Samalla tavalla voit purkaa pieniä ja merkityksettömiä harmituksia parhaasta ystävästäsi, tallinpitäjästä, vuokraajasta, lapsestasi jne. Se ei ole paskanpuhumista tai merkki siitä, että ystävyyssuhde on loppunut.. Tai merkki siitä että kohde on sinusta maailman ärsyttävin. Ennemminkin se on merkki, että välität kohteesta niin paljon, ettet halua näillä pikkuasioilla heiluttaa turhaa tasapainoa vaan koitat hakea ratkaisua asiaan sitä ääneen analysoimalla. Ehkä tämä on myös luonnekysymys. Toiset tykkää riidellä pikkuasiatkin puhki pahki ja voi kokea loukkaavana että asioista mutistaan pienesti selän takana. Rajansa tietysti kaikella. Jos mutistava asia on oikeasti iso ja tärkeä kokonaisuuden kannalta, se pitää käydä läpi. Niin tallilla, lapsen kanssa, kumppanin kanssa kuin sen ystävänkin kanssa. Mutta tarkoitan tässä nyt ihan oikeasti pikkuharmituksia, joita kaikilla meillä on lähimmäisistä.

Tottakai voi myös käydä läpi jonkun ei-niin-läheisen viimeaikaista käytöstä (esimerkiksi tallilla), sekin on minusta hyvin inhimillistä. Näistäkin tietysti herkkäsielut voivat saada paskanjauhamista jos vaikkapa kerrot ettei Kerttuli tervehtinyt sinua viimeksi tallilla, vaikka tosiasiassa Kerttuli nyökkäsi sinulle juuri silloin kun katsoit Pollen vasenta etujalkaa.

Sitten se lausahdus joka näihin yleensä liitetään: ne ei tiedä asioiden todellista laitaa. Ei niin. Kukaan ei tiedä toisen ihmisen asioiden todellista laitaa 100%:sti edes parisuhteessa saati sitten jonkun kolmannen käden tuttavapiiriin kuuluvan Kaisulin. Silti Kaisulin yksittäinen ratkaisu voi kiinnostaa sen verran, että siitä voi ääneen puhua. Ja etenkin jos Kaisuli on ratkaisunsa vaikkapa sosiaaliseen mediaan laittanut. Jos kolmannesta osapuolesta saisi avata keskustelun vain kun tiedät 90%:sti tilanteeseen johtaneiden syiden ja seurausten mutkat kohti nykyhetkeä, olisi meillä aika hiljaista niin kotona kuin tallilla. Mutta toisaalta, jos kaikki tietäisi toisten asiat niin perin juurin, ehkä niistä ei tarvitsisikaan kahvipöydissä keskustella...

Keskittyisivät vain omaan elämäänsä -lause on siinä mielessä virheellinen, että kaikkihan keskittyy omaan elämäänsä. Keskustelut jostakin kolmannesta osapuolesta alkaa tyypillisesti sitten kun bestiksen kanssa on omat ja bestiksen koti-, työ-, hevos- ja parisuhdeasiat käyty läpi.

Jonnekin tänne tuttavapiirin muodostamaan seittiin kätkeytyy se mystinen muljahdus joka luo koko selän takana -kulttuurin. Ja sen kiukun mikä saa aikuisen ihmisen itkemään somessa kun hänestä puhutaan. Kuinka Maire, Kerttuli, Irmeli, Kaisuli tai Liisa on saanut tietää että hänestä on keskusteltu? Niin. Tässä aletaan pikkuhiljaa päästä siihenkin kohtaan johon minun mielestä hyvän ja pahan raja vedetään. Alkuun on todettava, että luottamuksella kerrottu asia voi lähteä lentoon vahingossakin, jos vastakeskustelija on sammakkosuu tai sosiaalinen dementikko. Sammakkosuu on se, joka on tyypillisesti hyvin puhelias ihminen, hänellä on paljon tuttavia, hän on luotettava ja hänelle uskoudutaan helposti. Mutta vahinkoja sattuu, kun asiat tulevat suusta ennen kuin aivot kerkeävät perään ja näin paha mieli on kuulijalle taattu ja moni soppa valmis. Sosiaalinen dementikko ei muista, että asia oli luottamuksellinen ja kertoo sen puheen kohteelle ajatellen jollain tapaa auttavansa "ratkaisemaan erimielisyyksiä". Yleensä ne eivät ratkea tällä metodilla.

Ja nyt tullaan siihen kastiin, jonka toiminta on minusta todellakin tuomittavaa ja sitä oikeaa paskanjauhamista. Tavoitteena on vain ja ainoastaan aiheuttaa kohteelle mahdollisimman suurta mielipahaa. Tähän sarjaa kuuluu mm. valehtelija, lietejauhaja ja tahallaan hämmentäjä. Se, onko näiden toimintatapojen takana kateus, katkeruus vai tylsä elämä, on varmaankin tapauskohtaista. Valehtelijan tekosia minun ei varmasti tarvitse tässä enempää avata, päätoimintamuoto on keksiä tuulesta juttuja joita sitten levittää eteenpäin viihdearvollisista syistä.

Lietejauhaja on ihmistyyppi joka hyödyntää nykyteknologiaa perinteisen jauhannan lisänä ja tavoite on levittää paskaa voimalla ja vauhdilla mahdollisimman laajalle alueelle. Tällä ihmistyypillä on alunperin ajatuksena, että hän on nyt kokenut jotakin vääryyttää Irmeliltä. Irmelin kanssa asia on riidelty, selvitetty ja sovittu, mutta lietejauhaja ei lopeta. Hän kertoo Hupulle, Tupulle, Lupulle ja Iinekselle (plus vielä 20:lle muulle) Irmelin hirmuteoista, lypsää kaikilta jotakin huonoa sanottavaa Irmelistä ja tekee tehokkaan puhelinringin saadakseen aikaan kunnon joukkueen jolla Irmeli voidaan kukistaa. Lisäksi hän aloittaa foorumille topicin Irmelin kamaluudesta niin tarkoilla yksityiskohdilla, että kaikki kylänmiehet ja -naiset tunnistavat varmasti Irmelin ja hakee näin itselleen ja omille toimilleen...ööö...jotain? En ole keksinyt vielä mitä. Jokatapauksessa hän saa lukuisia vastauksia niin puolesta kuin vastaan. Jos joukkeessa ilmenee joku takinkääntäjä, saa tämäkin tuta saman kohtalon Irmelin kanssa. Sodassa ei kaihdeta myöskään aiheettomia eläin- tai lastensuojeluilmoituksia, vaan kaikki mahdolliset keinot aiheuttaa Irmelille harmia käytetään varmasti. Itse Irmelille käyttäydytään tänä aikana asiallisesti eikä Irmeli osaa aavistaakaan mitä on menneillään.

Tahallaan hämmentäjä on se, joka järjestää keskustelukumppanilleen katiskan avautumalla itse vaikkapa Mairesta. Kun toveri avautuu myös Mairesta (sammakkosuut ja sosiaaliset dementikot ovat tässä riskialtteimmillaan), saa hämmentäjä itselleen hyvää materiaalia. Toistettuaan kaavan usean ihmisen kanssa hän lopulta pääsee pudottamaan tämän kylällä puhutaan -pommin Mairen jalkojen juureen. Samaan kastiin kuuluu ne, jotka tietoisesti tuohoavat esimerkiksi talli-ilmapiiriä, kokoavat pieniä joukkioita yhtä vastaan, suunnittelevat ja toteuttavat joukkomuuttoja tallista jne. Hyvin tuttuja toimintatapoja yläasteen (nyk. yläkoulu) pihalta. Joillekin ne vain jäävät päälle ja vielä viiskymppistenkin on nähty puuhastelevan tähän tapaan.

Johtopäätös on siis se, että sosiaalinen vatkaaminen jakautuu karkeasti kahteen osaan: harmittomaan ja  vahingolliseen toisista puhumiseen. Koska toisista puhumista ei kaiken kaikkiaan joka tapauksessa koskaan lopeteta, on jokaisen kohdaltaan mietittävä että muistaa pitää suunsa kiinni, eikä puhu asioita eteenpäin. Ja mikäli yksittäiselle ihmiselle tai yritykselle aiheutetaan tahallisesti vahinkoa levittelemällä totuuden peräisiä tai perättömiä juttuja, siihen on puututtava. Jokaisesta harmittomasta jauhamisesta ei minusta ole tarve kirjottaa somessa ja hakea myötätuntoa. Myötätunnonhakija on varmasti kuluneella viikolla itsekin tehnyt samaa, puheet eivät vain ole kantautuneet kohteen korviin. Kannattaa myös kiinnittää huomiota mitä tulee jakaneeksi somessa jos haluaa minimoida "kylillä puhumisen". Joskus herkkyys sille, että pienetkin puheet kolahtavat sieluun voi johtua siitä, että on epävarma omissa ratkaisuissaan, vaikkapa nyt hevosensa hoidossa. Silloin kaikki koetaan arvosteluna, uhkana tai hyökkäyksenä ja on puolustauduttava. Mutta ulospäin se näyttää helposti myrskyltä vesilasissa.

Se, että saadaan nimellä kuulla kuka on puhunut ja kenestä auttaa mielensäpahoittajaa kuitenkin jäsentämään arvostelun oikeutus. Jos puhuja on vähäisemmällä kokemuksella varustettu, tai muuten aihepiirin sisällä heikommin menestynyt, on helpompi olla lotkauttamatta korvaansa. Netissä anonyymisti arvioijat ovat sitten vaikeampi koukku niellä, koska neiti Anonyymin kokemuksesta ei ole takuuta, etenkään jos keskustelu käydään ilman perusteluja.

"Näitkö facessa sen kuvan ku Selma oli ihan hikinen?" "Joo! Miks ne ei vaan klippaa sitä?" Vahingollista vai harmitonta jauhamista? ;)



2 kommenttia:

  1. WORD!!! Välillä tuntuu, että elämä on yhtä mystistä muljahdusta ja sosiaalista vatkaamista. Somen, keskustelupalstojen myötä selän takana puhuminen on saanut uutta laajuutta, joka jaksaa toisinaan väsyttää. Varsinkin silloin, kun on itse vastanottavana osapuolena. Paskamyrskystä selviää. Sanat eivät tapa vaikka satuttavat. Vain sillä on väliä, mitä mieltä on itse. Ja sitten on tosiaan vielä se harmiton puhuminen. Kaikesta ei kannata ottaa itseensä. Toisinaan tuntuu, että tietynlainen ihminen on sen pahimman luokan paskan puhuja ja samalla se, joka eniten hepuloi harmittomien sanojen edessä. Huomiota taitaa hakea molemmilla.

    Vaikka paska osuu tasaisesti tuulettimeen, aion jatkossakin olla ihan yhtä rasittava. Jos joku erehtyy valittamaan, saatan lisätä vettä myllyyn :)

    Tässä tekstissä sanoman lisäksi erinomaista hieno termistö =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! Mie jotenki luotin että just sie allekirjotat tämän. :D Et pettänyt tälläkään kertaa. Ihmismieli on hyvin mielenkiintoinen kaikessa kieroudessaan ja yksinkertaisuudessaan. Tykkään paljon pohdiskella niin omia kuin muidenkin reaktioita ja tunneskaaloja. Ehkä pitäisi vielä alkaa opiskella psykologiaa ja alkaa hevosmammojen psykoterapeutiksi. :D Ei työt loppuisi ainakaan ihan heti.

      Poista

En tietoisesti julkaise minkäänlaista perustelematonta negaa, sitä saa elämässä vastaansa muutenkin. Tämä on minun muumimaailmani. ;)