Tää täti lukee sun blogia sen takia, että samanhenkisen ihmisen kirjoituksia on erittäin mukava lukea. Ehkä juuri tuon samanhenkisyyden takia onkin sellainen tunne, että olisin katsonut jonkun kaverini tekemää videota äsken, vaikkei me olla koskaan edes livenä tavattu. Toivottavasti siihen saataisiin jollain tavalla muutos vaikka ensi vuonna!
Voi, onpa lämmittävää kuulla! :) Ja samat sanat takaisin päin. Pitää meidän ensi vuonna lähteä blogiexpoon tätiryhmittymällä ja varata ständi monen pikkublogin voimin! :D
Minä en jostain syystä saanut videota katsottua, täytyy yrittää myöhemmin uudestaan. Mutta yhdyn Anun sanoihin, on ollut ihanaa löytää blogien kautta sanhenkisiä ihmisiä ja olisi hienoa tavata livenäkin!
Mä harrastan teihin suokkitäteihin verrattuna vääränrotuisella, mutta tunnen silti yhteenkuuluvuutta. Tykkään Maiju sun blogista siksi, että teksit ovat rehellisiä (emmää kestä semmoista "hepalla oli vähän vaivaa mutta nyt se on taas kunnossa ja kakkii kultahippuja ja kisaa omalla tasollaan"), rohkeita ja niistä paistaa läpi aito rakkaus tekemiseen ja hevoseen, vaikka hommat joskus tuntuukin epähohdokkailta. Tykkään pitkäjännitteisyydestä, välivaiheiden näyttämisestä ja siitä, että mennään tavoitteita kohti vaikka hevosella olisi puutteita ja rajoitteita. Koska sellaista se on! Tai mistä mä tiedän, ei se ehkä supertykkihevosilla huippumaneesien suojissa ole yhtään sellaista ;) Mutta meille tavallisille ihmisille se on.
Voi kiitos, Sanna ihanista sanoistasi! Ja hyvin osuva analyysi olikin. Itse myös näköjään hakeudun realistisiin ja arkipäiväisiin blogeihin lukijaksi tai ne ainakin ovat ykkössuosikkeja. Tulee tunne ettei tarvo täällä suossa ainakaan yksin. :D Ja juttuakin riittää samalla aaltopituudella olevien kanssa.
Hei, kiinnostaa siksi että kasvamassa (kasvaa ja kasvaa) on hieno Hulda Hurmiina... Meillä tökkii kelit ja emännän sormivamma niin kuukausi on oltu vaan tekemättä mitään.....
Tää täti lukee sun blogia sen takia, että samanhenkisen ihmisen kirjoituksia on erittäin mukava lukea. Ehkä juuri tuon samanhenkisyyden takia onkin sellainen tunne, että olisin katsonut jonkun kaverini tekemää videota äsken, vaikkei me olla koskaan edes livenä tavattu. Toivottavasti siihen saataisiin jollain tavalla muutos vaikka ensi vuonna!
VastaaPoistaHyvää joulua teille kaikille ja hyvää reissua!
Voi, onpa lämmittävää kuulla! :) Ja samat sanat takaisin päin. Pitää meidän ensi vuonna lähteä blogiexpoon tätiryhmittymällä ja varata ständi monen pikkublogin voimin! :D
PoistaMinä en jostain syystä saanut videota katsottua, täytyy yrittää myöhemmin uudestaan. Mutta yhdyn Anun sanoihin, on ollut ihanaa löytää blogien kautta sanhenkisiä ihmisiä ja olisi hienoa tavata livenäkin!
VastaaPoistaKännykällä vissiin ongelmia, koitin fiksailla. :D
PoistaJa todellakin haluaisin nähdä livenä! :)
PoistaNo nyt näkyi. :)
PoistaTodellakin tehdään kaikki täditnyt uudenvuodenlupaus, että ensi vuonna treffataan!
Joo! :) Samanhenkiset ihmiset on parasta tässä yhteisössä.
PoistaMä harrastan teihin suokkitäteihin verrattuna vääränrotuisella, mutta tunnen silti yhteenkuuluvuutta. Tykkään Maiju sun blogista siksi, että teksit ovat rehellisiä (emmää kestä semmoista "hepalla oli vähän vaivaa mutta nyt se on taas kunnossa ja kakkii kultahippuja ja kisaa omalla tasollaan"), rohkeita ja niistä paistaa läpi aito rakkaus tekemiseen ja hevoseen, vaikka hommat joskus tuntuukin epähohdokkailta. Tykkään pitkäjännitteisyydestä, välivaiheiden näyttämisestä ja siitä, että mennään tavoitteita kohti vaikka hevosella olisi puutteita ja rajoitteita. Koska sellaista se on! Tai mistä mä tiedän, ei se ehkä supertykkihevosilla huippumaneesien suojissa ole yhtään sellaista ;) Mutta meille tavallisille ihmisille se on.
VastaaPoistaYhtä nousujohteista uutta vuotta teille!
Voi kiitos, Sanna ihanista sanoistasi! Ja hyvin osuva analyysi olikin. Itse myös näköjään hakeudun realistisiin ja arkipäiväisiin blogeihin lukijaksi tai ne ainakin ovat ykkössuosikkeja. Tulee tunne ettei tarvo täällä suossa ainakaan yksin. :D Ja juttuakin riittää samalla aaltopituudella olevien kanssa.
PoistaHei, kiinnostaa siksi että kasvamassa (kasvaa ja kasvaa) on hieno Hulda Hurmiina... Meillä tökkii kelit ja emännän sormivamma niin kuukausi on oltu vaan tekemättä mitään.....
VastaaPoistaOijoi! Toivottavasti sormi paranee pian. Hulda taitaa olla sen verran mutkaton kaveri että jokatapauksessa hommat sujuu. :)
Poista