Mikrovaurio

Hyviä uutisia, jalka näyttää sisäpuolelta paljon paremmalta kuin ulkopuolelta! Eläinlääkäri nauroi lähtiessään että "Meinasin sanoa että ihan hyvältä näyttää, mutta kun tuota jalkaa näin kattoo ni ei se lause sopinut siihen. Mutta siis kuvassa näytti!"

Punainen viiva osoittaa jalan normaalin profiilin...

Diagnoosi on siis mikrovaurio pinnallisessa koukistajassa aivan tuossa polven alapuolella. Ultrassa näkyi "harvakaikuisuutta" vain siinä kohdassa ja se oli samanlaista kuin vanhan jännevamman paranemisvaiheen loppupuolella. Eli vaurio on aivan minimaalinen. Siksi tamma ei onnu sitä. Jännetupilla ei ole tulehdusta eikä nestettäkään nyt ollut mainittavasti.

Hyppääminen ja laukkaaminen jätetään pois pariksi viikoksi. Kylmäämisestä ei ole samanlaista hyötyä tässä kohtaa kuin olisi pahan vamman akuuttivaiheessa (kun koitetaan estää vamman laajentuminen kudoksissa), mutta eihän se ikinä pahaksikaan ole. Pintelit olisi hyvä pitää edessä kunnes on parantunut, mutta luulenpa että eiköhän niitä pidetä Selman elämän loppuun saakka. Tämä jalka on kuitenkin se heikoin lenkki ja suppuisuutensa takia aina alttiina reagoimaan milloin mihinkin. Samoin kylmäyssavea laitan jatkossakin. Nyt olisi erittäin hyvä kohde hirudoterapialle eli iilimatohoidolle. Laseria voisi kokeilla myös.

Huh. Kylläpä helpotti.

Selmalle tuli postissa myös käytettynä ostamani Snuggy Hoods -ihottumaloimi, joka nyt ehkä on hätävarjelun liioittelua, mutta se on kyllä huomattavasti istuvampi ja varmasti miellyttävämpi Selmalle kuin tähän asti käyttämänsä. Irrotin siitä heti kättelyssä hapsut otsalta, sillä Selmalle meinasi tulla hätä kun se ei nähnyt kunnolla. Eikä se oikeastaan tarvitse naamalla suojaa. Sillä on aina ollut lyhyt pumpulitukka tuo etuharja (ei siis ole ikinä yltänyt silmiä suojaamaan) eikä sillä silmissä ole ollut ötököitä.

"Tää on siis niiiiin NOLO."

Periaatteessa nuo korvahuputkin ovat vähän turhat, mutta eipähän mene mäkäräiset syömään korvia ja jos alkaa tulla vettä niin ei Hänen Korkeuttaan harmita kun korvaan sataa (mikä ihan oikeasti on Selmalle kriisin paikka). Vertailen näitä kahta loimea myöhemmin tarkemmin. Viime syksynähän Selma hankasi etutukastaan 2/3 pois kun polttiaiset tekivät loppuhyökkäyksensä. Siksi tämä loimi on kyllä aarre. Vaikka sitä kutittaisi vain syöty valkuainen, se ei pysty katkomaan jouhiaan hangatessaan. Loimien kanssa täytyy ruokintaan lisätä D-vitamiini tietysti kun sitä ei pääse iholla muodostumaan auringon avulla..

Vasta nyt Selma alkaa pudottaa loputkin talvikarvastaan. Se on tietysti vähän hankalaa loimen kanssa jossa on mahapussi. Siellä on sitten karvalaattoja kun loimen riisuu... Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja mistäs sen tietää vaikka Juhannuksena tulisi lunta. ;)