Pikkuhiljaa viikot vähenee, laskettuun aikaan on enää kolme jäljellä! Tissit eivät ole muuttuneet merkittävästi, ehkä etupuolelta vähän täyttyneet, mutta nisät on edelleen ylhäällä. Pesisin muuten sieltä, mutta jo käsin koskettelu ärsyttää Selmaa ja se viuhtoo takasillaan mikä on täysin sen luonteenvastaista. Enpä siis mene sorkkimaan enempää. Edellisen varsan kohdalla Selman vahatipat huomattiin aamulla (ne olivat kirkasta nestettä eivätkä valkoiset) ja muutaman tunnin päästä se varsoi ulos laitumelle.
Muutosta on nyt jo tapahtunut takapään lihaksissa: hännän molemmin puolin on peppulihat pehmenneet kämmenenkokoiselta alalta. Kävelytahti on myös aavistuksen rauhallisempi, mutta mielellään mamma lähtee käyntimaastoon. Tänään mentiin tunnissa n. 6 km matka keskinopeuden ollessa 5,2 km/h (helmikuussa se oli 7,3 km/h). Pissihätäkin vaivaa ja ei vissiin huvita tielle pissata (roiskuu...), niin sitten vaaputaan hitaammin koko lenkki.
Hyvin syö 4 kg kuivaheinää kolmesti päivässä ja juo myös reilusti. Eläinlääkäri kävi piikittämässä viimeviikolla sen influenssarokotteen ja kehui että hyvässä kunnossa on tamma: ei liian lihava eikä laiha. Ja hyvä että liikkuu. Kaikki tammat ei tykkää liikkua viimeisillään, mutta Selma onneksi tykkää.
Näillä mietteillä nautitaan kevään auringosta...ja ODOTETAAN!
Hevosentuoksuista elämää Pohjois-Savon korvessa
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käyntiaika. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käyntiaika. Näytä kaikki tekstit
maanantai 7. huhtikuuta 2014
tiistai 11. helmikuuta 2014
Käyntimaaston kellotusta
Kävin tänään Selmalla ensimmäistä kertaa yksin maastossa uudella tallilla ja vieläpä uudella reitillä. Kerrankin muistin satulaan noustuani, että kännykässäni on Sports Tracker, jolla voisin mitata reissun pituuden ja katsoa samalla kuinka nopsaan Selma kävelee. Niinpä ensin laitoin hälyytyksen tasan puolen tunnin päähän (jolloin on aika kääntyä takaisin tallia kohti) ja sitten laitoin Trackerin päälle. Mielenkiintoista!
Selmasta kaikki oli hirvittävän jännää, metsästä kuului sulavan lumen sirinää, lunta myös tipahteli puista niin että piti hypähtää säikähdyksestä ja asuinalueen läpi mentäessä ei tamma-polo tiennyt mitä pelkäisi eniten: maitolaitureita, postilaatikoita, pensasaitoja vai pihoilla liikkuvia ihmisiä. Autot eivät olleet ongelmallisia, paitsi linja-auto joka tuli aika kovaa mutkasta, mutta siitäkin selvittiin pelkällä tutinalla häntä koipien välissä. Vieras hevonen erehtyi hirnumaan meille ja sekös pisti töppösiin vipinää! Tiesittekö, että on aivan mahdotonta kävellä samalla kun hirnuu? Voi vain joko seistä tai ravata. Löytyi se hirnumiskäyntikin sitten kun asiasta neljästi keskusteltiin. Ja hätäkakat piti tietysti tehdä tien laitaan. (Hohhoijaa, eihän tässä maastoja olla talsittu kuin 7 vuotta kimpassa ja kilometrejä takana aika paljon...)
Selma on tunnettu siitä, että se kävelee ihan tajuttoman kovaa. Tallikaverit eivät yleensä pysy millään perässä kun kävellään. Ravi on aikalailla normaali, ei mitenkään erityisen reipas, jollei satu olemaan kotiin kiire. Mutta käynti on kyllä aivan omaa luokkaansa. Selässä istujalla tuntuu sisuskalut menevän sekaisin pelkästä ketkutuksesta mitä rivakka askellus aiheuttaa. Voisin kuvitella, että nopeutettu kameli tuntuu aikalailla samalta... Silti yliastuntaa ei yleensä tule n. 15 cm enempää, useinmiten takakavio polkee vain etukavion jäljen päälle. Pitkä runko on tietysti tässäkin osasyyllinen. Löysin ohjin Selma kävelee aina kaikkein nopeiten. T-kantakirjauksessa on kävelykoe, jossa työkärreihin lastataan 500 kg kuorma ja kävellään yksi kilometri aikaa ottaen. Mitä kovempaa kävelee, sen parempi. Selma käveli kokeessa aika hyvin, tosin kuski ei uskonut että löysällä ohjalla tulee parempi aika vaan piti ohjat tuntumalla sanoistani huolimatta. Aika oli kuitenkin 8:52 min/km ja toi 8 pistettä. Ajanoton jälkeen lautakunnan jäsen koeohjasti Selman ja hän tuumasi sitten heti, että "tämähän kävelee löysällä ohjalla paljon kovempaa!". Noh, hyvä aika tuli kuitenkin.
Tänään ei varsamahan kanssa ihan päästy samaan vauhtiin (eikä kyllä ollut tavoitteenakaan). Tässä lopputulos:
Kesto: 57:31 min
Matka: 7,01 km
Keskinopeus: 7,3 km/h
Keskivauhti: 08:12 min/km
Maks. nop. 45,1 km/h (mörköjä ja se vieras hevonen...)
Hauskaa oli saada nämä tiedot! Voi kun jo innolla odotan ensikesän ravi ja laukkatreenejä Sport Trackerin kanssa! Pääsee seuraamaan kehitystä kenties.
Lopuun pari kuvaa viime talvelta. Treenejä odotellessa...
Selmasta kaikki oli hirvittävän jännää, metsästä kuului sulavan lumen sirinää, lunta myös tipahteli puista niin että piti hypähtää säikähdyksestä ja asuinalueen läpi mentäessä ei tamma-polo tiennyt mitä pelkäisi eniten: maitolaitureita, postilaatikoita, pensasaitoja vai pihoilla liikkuvia ihmisiä. Autot eivät olleet ongelmallisia, paitsi linja-auto joka tuli aika kovaa mutkasta, mutta siitäkin selvittiin pelkällä tutinalla häntä koipien välissä. Vieras hevonen erehtyi hirnumaan meille ja sekös pisti töppösiin vipinää! Tiesittekö, että on aivan mahdotonta kävellä samalla kun hirnuu? Voi vain joko seistä tai ravata. Löytyi se hirnumiskäyntikin sitten kun asiasta neljästi keskusteltiin. Ja hätäkakat piti tietysti tehdä tien laitaan. (Hohhoijaa, eihän tässä maastoja olla talsittu kuin 7 vuotta kimpassa ja kilometrejä takana aika paljon...)
Selma on tunnettu siitä, että se kävelee ihan tajuttoman kovaa. Tallikaverit eivät yleensä pysy millään perässä kun kävellään. Ravi on aikalailla normaali, ei mitenkään erityisen reipas, jollei satu olemaan kotiin kiire. Mutta käynti on kyllä aivan omaa luokkaansa. Selässä istujalla tuntuu sisuskalut menevän sekaisin pelkästä ketkutuksesta mitä rivakka askellus aiheuttaa. Voisin kuvitella, että nopeutettu kameli tuntuu aikalailla samalta... Silti yliastuntaa ei yleensä tule n. 15 cm enempää, useinmiten takakavio polkee vain etukavion jäljen päälle. Pitkä runko on tietysti tässäkin osasyyllinen. Löysin ohjin Selma kävelee aina kaikkein nopeiten. T-kantakirjauksessa on kävelykoe, jossa työkärreihin lastataan 500 kg kuorma ja kävellään yksi kilometri aikaa ottaen. Mitä kovempaa kävelee, sen parempi. Selma käveli kokeessa aika hyvin, tosin kuski ei uskonut että löysällä ohjalla tulee parempi aika vaan piti ohjat tuntumalla sanoistani huolimatta. Aika oli kuitenkin 8:52 min/km ja toi 8 pistettä. Ajanoton jälkeen lautakunnan jäsen koeohjasti Selman ja hän tuumasi sitten heti, että "tämähän kävelee löysällä ohjalla paljon kovempaa!". Noh, hyvä aika tuli kuitenkin.
Tänään ei varsamahan kanssa ihan päästy samaan vauhtiin (eikä kyllä ollut tavoitteenakaan). Tässä lopputulos:
Kesto: 57:31 min
Matka: 7,01 km
Keskinopeus: 7,3 km/h
Keskivauhti: 08:12 min/km
Maks. nop. 45,1 km/h (mörköjä ja se vieras hevonen...)
Hauskaa oli saada nämä tiedot! Voi kun jo innolla odotan ensikesän ravi ja laukkatreenejä Sport Trackerin kanssa! Pääsee seuraamaan kehitystä kenties.
Lopuun pari kuvaa viime talvelta. Treenejä odotellessa...
 |
| Helmikuussa 2013 mennään Selman kuuluisaa 'keijukaislaukkaa'. ;) Kuva: Virva Hakala |
 |
| Selma ja minä Paken valkassa 9.4. 2013, kuva: Virva Hakala. Siellä se pitkäkoipi taas koittaa muka saada pohkeensa kohdalleen. Huhhei. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)