Varsaa alulle ja hevoskaupat

Huh hellettä!

Kyllä vettä kuluu ja hevoset saavat seistä päivät pihaton puolella, sen verran lämpöä piisaa. Viikonloppu meni parisuhdelomalla Mikkelissä (St Michel), johan tuo oli aikakin kun ei olla kahdestaan poistuttu yli kahteen vuoteen edes viikonlopuksi kotoa minnekään. Joo, hommat seisoi kotona sen aikaa, mutta ei ne kyllä tekemälläkään lopu, joten yhtään ei kaduta! Ainosta on tullut kelpo "tallivastaava" ja mummin kanssa yhteistyössä tuli hevoset ruokittua, juotettua ja käytettyä pihatossa jäähyllä vaíkken ollutkaan itse paikalla.

Kesäkuun 1. pv alkoi siis yrittäjänarkeni ja kesäkuu menikin ihan yllättävän mukavasti. Eniten minua työllisti Hevosen Villiyrtit -kurssit, joissa tehtiin hevoselle yrteistä kutinaa helpottava kesäöljy ja käytiin läpi mitä yrttejä kannattaa nyt kesällä kerätä talven varalle talteen. Toivottavasti ensi kesänä saadaan kursseja lisää! Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kajaanin lähistöllä minun on helpoin kurssittaa, mutta ei ole poissuljettua liikkua muuallakin, kannattaa kysyä jos ryhmiä olisi tulossa kasaan.

Typy 7.6. 2018

Typyn kanssa on kuntoutus edennyt siihen pisteeseen, että se on lihavuuskunnoltaan normaali, kylkiluut tuntuvat,  mutta eivät näy. Se jaksaa muitten mukana jo pitkiäkin maastolenkkejä ja pikkuhiljaa on pystynyt "treenaamaankin" tietoisemmin, kun ei niin tarvitse tasapainoilla laihtumisen kanssa enää. Aikaisin alkanut laidunkausi oli sille enemmän kuin paikallaan. Tammikuun hammashuollon yhteydessä oli puhe, että tehdään kontrollikäynti 6 kk päästä ja sopivasti kesäkuun alussa panin merkille, että se alkoi syödä iltaruokansa hitaammin ja pudotteli paljon sapuskaa pureskellessaan. Vaikka tiesin, että Hirnuvan Hampaan Marika olisi tulossa kesän aikana, päätin kuitenkin kiikuttaa tamman heti klinikalle, sillä se on kärsinyt kipeästä suusta elämässään nyt jo riittävästi.

"Ei tämmösillä jalkapaketeilla voi hei kävellä ees!" Typy lähdössä hammaslääkäriin.

Suusta ei sitten löytynyt mitään radikaalia. Posket oli ehjät, hieman vaan tasoiteltiin syntyneitä, melko matalia piikkejä. Suupielessä oli kumminkin 1 cm viiltohaava, joka aiheutti hitaan syömisen. Haava oli niin suupielen sisäpinnalla, ettei sitä nähnyt päällepäin. Kuulema kesällä hevosilla on paljon vastaavia viiltohaavoja, kun riipivät heiniä ja oksia. Kaikki siis varsin hyvin. Cushing -epäilyä heitettiin ilmaan Typykin kohdalla, koska sillä oli muutama talvikarvahahtuva siellä täällä vielä kiinni ja kuulemma lihakset selästä tippuneet. Juu, ei ollut sama lääkäri kun tammikuussa. Ei ehkä olisi sellaista kommenttia tullut häneltä. :D Ihan vaan muistin virkistämiseksi kuva tammikuulta kun sillä oli rangan molemmin puolin pitkien selkälihasten tilalla pitkät montut, joihin lumi jäi kun sitä satoi:

Mutta joo, voihan se olla, että sekä Riimillä jotta Typyllä on Cushing. Senioreitahan ne on molemmat.

Se aika on onneksi suurimmaksi osaksi tainnut jäädä taakse, kun Typy heitti kielen kuolaimen päälle. Sillä käytettiin kielisidettä jonkin aikaa, mutta minusta se oli hankala, koska Typy keskittyi vapauttamaan kieltään eikä kuunnellut sitäkään vähää ratsastajaa. Sillä on ollut nyt puolisen vuotta käytössä muistaaksen aiemminkin mainitsemani Sprengerin terapiakuolain joka on siis hieman anatomisesti muotoiltu suora kielentilallinen kuolain. Jossain vaiheessa typy ilmeisesti huomasi, että on ehkä miellyttävämpi pitää kieltä tuon ala- kuin yläpuolella ja sen kieli on myös pikkuhiljaa kutistunut normaaliksi kun sitä ei tarvita enää ravinnon työstämiseen (nyt on hampaat jopa käytössä taas). Nyt olen alkanut kaivata hieman elävyyttä kuolaimeen. Bombers -kuolaimia olen tiiraillut sillä silmällä. olen ilmeisesti kuitenkin astetta liian vilkkaalla mielikuvituksella varustettu asiakas, koska sellaista kuolainta ei näy olevan millaisen tarvitsisin Typylle. Haluaisin sen nimittäin tällaisella suuosalla, mutta tällaisella renkaalla. No, täytyy varmaan jossain vaiheessa luovuttaa ja valita joku jo olemassa oleva kuolainmalli.

Satulakin saatiin lopulta oma. Ihan tuurillaan peräti ensimmäinen mitä kokeiltiin, istui kuin hansikas. Se on kapea Passier. Tosi tukeva istua ja hevoninkin tunti paljon vakaammalta sen alla. Katsotaan kauanko se istuu. Onneksi on vasta topattu, niin ehkä villat litistyy samaa tahtia kuin Typyn lihakset kasvaa ja saadaan lisäaikaa. Tehtaalla on runko kyllä muokattavissa, että ei hätää sen puoleen.

2.7. 2018

Mirakin oli sopivasti visiitillä kun satulaa soviteltiin, niin oli useampi silmäpari ja kopeloija. Typyllä on tuottanut ongelmaa juuri tuo kapea selkä ja aika taakse tuleva lapa. Lapa oli vielä talvella myös hyvin terävä (luinen), mutta nyt on senkin päälle tullut pehmikettä.

Ja jotta saadaan Typy-asiat käsiteltyä loppuun, niin tein siitä kaupat 12.7. Joten nyt se kuuluu virallisestikin kalustoon. :)

Sitten siihen varsantekoon. Nyt on siis ensimmäinen kerta kautta historian, että voisin tehdä varsan ihan itselleni. Selma ei tunnetusti kiimojaan paljon näyttele, niin täytyi kuskata se aivan sokkona oriasemalle jotta ultra kertoisi millon kannattaa yrittää. No, sattumoisin siemennyshetki oli heti seuraavana päivänä ja Selma sai jäädä asemalle sitä odottelemaan. Aivan järkyttävä stressi oli tammalla jo ihan pelkästä kuljetuksesta. En ole ikinä nähnyt sitä noin hikisenä ja tutisevana kuin se oli. Vaikea uskoa, että on ollut kilpahevosena, reppana. Selma on niin rauhallista arkea ja rutiineja rakastava tyyppi, että sen paikka on kyllä todellakin täällä pihatossa maalaiselämää viettämässä. Kunhan nyt kestäisi edes nämä kuljetukset asemalle ja kotiin. Tai täytyy alkaa kotisiemmenyksiin.

Selma siemennettiin siis 2.7. Ponuveikolla ja huomenna on tiineystarkastus. Nyt jos on nakki napsahtanut, niin täytyy laittaa lotto vetämään! :D Sattui vielä olemaan minun syntymäpäiväkin tuo siemennyspäivä, että mukava lahja se olisikin kyllä. Ei haittaa vaikka 11 kk myöhässä saisin sen. ;)

Eipä täällä tämän kummempaa tällä kertaa. Kirjoittelen kuulumisia kunhan taas ennätän.